HÄRKÄÄ JA POSSUA ROBERT PITKÄMIEKAN TAPAAN

Lankulle on grillattu härän sekä porsaan ulkofileetä (yht. 300 g), tykönänsä viikinkien kilpiperunaa, savustetulla chilillä rikastettua Peltolan tilan kirnuvoita, sinapilla ja tervalla maustettua kastia, Waldorffin ruhtinaan punajuurisalaattia, savumantelirouhetta sekä ryytimaan raikasta salaattia.

Robert Pitkämiekka, oli Englannin kuningas Vilhelm Äpärä isä. Tästä polveutuvat kaikki Englannin kuninkaat..." Orkneylaisten saagassa todetaan näin: "Jaarli Rögnvaldr meni naimisiin Hrolf Nenän tyttären Ragnhildrn kanssa: heidän poikansa Hrolfr valtasi Normandian. Tämä Hrolfr oli niin isokokoinen, että yksikään hevonen ei jaksanut häntä kantaa, sen takia häntä kutsuttiin Hrolfr Kävelijäksi. Rouenin jaarlit ja Englannin kuninkaat ovat hänen jälkeläisiään."



Pidätämme oikeudet muutoksiin

http://www.ravintolaharald.fi/

http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539

http://twitter.com/ViikinkiHarald

http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/

Viikinkiravintola Haraldien aukioloajat Isänpäivänä

Viikinkiravintola Harald Oulu palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-20.00

Viikinkiravintola Harald Jyväskylä palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-20.00

Viikinkiravintola Harald Lahti palvelee seuraavasti:
 13.11. klo 12.00-20.00

Viikinkiravintola Harald Tampere palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-22.00

Viikinkiravintola Harald Turku palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-21.00

Viikinkiravintola Harald Kuopio palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-18.00

http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/

Muista Isää ja varaa paikkasi Haraldin parahulttaisiin isänpäiväpitoihin

Varaa pöytäsi ajoissa

Alkuherkut viikinkilaivasta:
Savusaunassa muhitetulla hirvenpaistilla rikastettua ohrasalaattia, pontikalla siveltyä graavilohta, Suutarinlohta, omenasavulla lepytettyä possunfileetä, maalaispateeta, Tervatiinun silakoita, Saloniemen vetajuustolla maustettua perunasalaattia, Waldorffin Ruhtinaan punajuurisalaattia, Tervattuja puolukoita, mustikkaista sipulihilloa, Gunhild-mummon tillikurkkuja, nokkosilla marinoituja ryytimaan herkkuja, tyrnillä höystettyjä valkosipulin kynsiä, Salaattimaan antimia, Savupöntön manteleita, Saaristolaisleipää, kuivaleipää, riihileipää ja voita Helgan kirnusta

Pääruokavaihtoehdot:
Lohta Kuusirannan leirinuotiolta
Kuusenkerkkäkastilla siveltyä merilohta, yrteillä ryyditettyä mustajuurimuhennosta, porkkanavoikastia ja rucolalla rikastettua paistinperunaa sekä punajuuri-sellerisalaattia omenalla ja mantelilla höystettynä
Menu tällä pääruualla 37,20 €

Broileria Balder Jalosielun metsämailta
Herkkutattivoilla kuorrutettua broilerinrintaa, tummaa kanttarellikastia ja savujuustolla rikastettua kermaperunaa sekä yrtti-hunajajuureksia, tomaattihilloketta
Menu tällä pääruualla 35,20€

Häränfileetä Buri jumalan tapaan
härän sisäfileetä ja paloviinalla maustettua tuhkajuustomoussea, Voimaolutkastiketta, viikinkien kilpiperunoita, rosmariini-hunajajuureksia ja mustikkasipulihilloketta.
Menu tällä pääruualla 47,20 €

Porsasta kylänväen pidoista
Pariloitua porsaan ulkofileetä, villisikamakkaraa, possunkylkirullaa, lämmintä kaali-puolukkasalaattia, terva-sinappikastia ja rucolalla rikastettua paistinperunaa sekä hunajaista tyrnisinappia
Menu tällä pääruualla 36,80 €

Kasvimaan herkkuja Fennomaan vilja-aitoista
Yrteillä maustettua kasvimaanmuhennosta ja pannukakkua, lämmintä kaali-puolukkasalaattia, mustajuurimuhennosta, porkkanavoikastia sekä tyrnillä maustettuja valkosipuleita.
Menu tällä pääruualla 36,90 €

Jälkihyvää:
Valkosuklaakakkua vadelma-omenahillolla maustettuna

Pikkuviikingeille (alle 12 v.)
Helgan broileria tai Mesikämmenen karhunakkeja. Molemmat annokset saavat lisukkeeksi ransmannien perunat. Hinta 10 €/pikkuviikinki sisältäen jälkiruokapöydän.


http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/

MAISSIKANAA VADSTENAN LUOSTARIN PUUTARHASTA

Abbedissa tarjosi maissikanankoipea suurelta lankulta kera viikinkien maustekastin, tykönsä pani kokoelman ryytimaan herkkuja, Waldorffin ruhtinaan punajuurisalaattia kera savumantelirouheen, maukkaaksi muhitettua paistosta pavuista ja linsseistä, viikinkien kilpiperunaa ja kastia Emmentalin laaksosta. Ei siis ole ihme, että viikingit niin mielellään luostarissa vierailivat.

Vadstenan luostari on Vadstenan kunnassa, Itä-Götanmaalla, Ruotsissa luostarialueella sijaitseva birgittalaisluostari. Punatiilistä rakennusta alettiin muurata Vätternin rantamaan jo 1290-luvulla.
Se oli ensin Bjälbon kuningassuvun kesäpalatsi. Kuningas Magnuksen ja kuningatar Blankan hovidaamiksi palkattu Birgitta onnistui kääntämään kuningasparin päät, ja nämä testamenttasivat palatsin luostarikäyttöön 1346. Luostarialueelle rakennettiin myös munkkiluostari, koska naiset eivät saaneet toimia pappeina. Drotsi Bo Jonsson Grip lahjoitti Vadstenan luostarilleKymijoen varrella sijaitsevan Kyminkartanon vuonna 1380.
Birgittalaisluostari vihittiin käyttöön vuonna 1384. Luostarialueella sijaitseva kirkko rakennettiin vuonna 1430 Birgitta Birgenintyttären antamien piirrosten ja ohjeiden mukaan. Kirkko toimii edelleen seurakunnan kirkkona.
Luostari veti puoleensa oppineita ja pyhiinvaeltajia. Vadstena oli 1400- ja 1500-luvuilla Ruotsin merkittävin kulttuurikeskus, jossa toimi muun muassa pohjoismaiden suurin kirjasto.1500-luvulla katolilaisessa Ruotsissa uskonnon asemaa haluttiin vahvistaa ja lisätä. Ruotsi-Suomen silloiset herttuaJuhana ja herttuatar Katariina Jagellonica vierailivat usein Vadstenassa. Katariina Jagellonica tuki myös luostarin toimintaa. Luostari suljettiin 1500-luvun lopulla uskonpuhdistuksen myötä.
Alkuperäinen luostari seisoo yhä entisellä paikallaan.
Luostari ehti toimia yli kaksisataa vuotta, kunnes se suljettiin uskonpuhdistuksen jälkimainingeissa 1500-luvun lopulla. Sittemmin luostarirakennus toimi sotilassairaalana ja mielisairaalana, kunnes se päätyi museoksi viitisenkymmentä vuotta sitten.

http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/

Viikinkiravintola Haraldin uusi ruokalista

Viikinkiravintola Haraldin ruokalista on uudistunut. Muonituslaivastomme päälliköt ovat taas seilanneet halki suolaisten tyrskyjen, tuoden retkiltään pohjoisten metsien, vesien, ilman ja maan parhaita antimia. Haraldin kyläväki jatkaa omalla tyylillään, joka on kerännyt kiitoksia aina kaukaisia maita myöten. Viikingit tarjoavat runsaita annoksia ja aitoja makuja rehellisen rouheasti.



Uutuuksista voidaan mainita Savusärki Pielisen vesistä tai vaikkapa pitkään leppäsavussa haudutettu porsaan kylkirivi. Maininnan arvoinen on myös Ärmätin nokkosleipäressulla ja pinjansiemenillä kuorrutettu ahven tai vaikkapa mustikkavanukas, joka tarjoillaan paahdetun Kainuun leipäjuuston kera. Haraldissa ei tarvitse tyytyä maistelemaan vain yhtä annosta. Parhaimman läpileikkauksen Haraldin makumaailmasta saa kiville, kilville tai miekkoihin tehdyistä herkuista, joista voi yhdellä istumalla maistella erilaisia makupaloja viikinkien maailmasta. Eikä Harald tälläkään kertaa klassikoistaan suostunut luopumaan, Aifurin lammassärä ja Haraldin oma tervajäätelö ovat säilyneet listoilla jo vuosia, eikä suotta.



Palvelusväkemme osaavat suositella juuri sinulle oikeanlaisen makuretken laajasta valikoimastamme, jonka jälkeen vaativinkin viikinki voi vain myhäillä tyytyväisenä täysin vatsoin ja iloisin mielin. Käy tutustumassa uuteen ruokalistaan osoitteessa www.ravintolaharald.fi ja varaa pöytä.



Kerro toiveistasi, me räätälöimme sinulle ikimuistoisen tilaisuuden.



Terveisin

Haraldin kylän iloinen väki
 

http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/​Viikinkiravintola-Harald/15510​1811167539

http://twitter.com/ViikinkiHar​ald
http://viikinkiravintolaharald/​.blogspot.com/

LIMMI JÄTTILÄISEN PITOMIEKKA

Limmi Jätti, Pohjolan suurin herkkusuu, miekkaansa keräsi suunmukaisensa; pani siihen grillattua härän ulkofileetä (150 g), viikinkikastilla siveltyä porsaankylkirullaa (180 g), herkullista broilerinrintaa (150 g) ja villisikamakkaraa (100 g), keralle otti vielä kahtakin perunaa - juustoista ja kilpiperunaa, hunajaisia juureksia, sieni- ja Voima-olutkastia, lisukkeeksi tervattuja puolukoita ja tyrnillä ryyditettyjä valkosipulinkynsiä, savuchilillä maustettua Peltolan tilan kirnuvoita. Niin oli Pohjolan pitoväki Limmin tarjottaviin tyytyväinen. 

Vanhan muistitiedon mukaan kolme lappalaisveljestä Oulas, Hijo ja Limas ovat tulleet ensimmäisinä Oulun seudulle. Heidän mukaansa ovat Oulu, Ii ja Liminka saaneet nimensä. Eräässä tarinassa Limingan kantaisä oli suurikokoinen jättiläinen Limmi. Kalastusta varten hän kaivoi nykyiset joet ja järvet, metsästystä varten hän kasasi kankaat ja kukkulat, mm. Limingan Lapinkankaan, jossa oli hänen kotinsa.
Voidakseen kulkea myös merellä Limmi teki veneen. Kerran kalastusmatkallaan hän löysi saaren ja päätti ruveta asumaan siinä. Hän pystytti kodan, ja sen tulisijaksi hän kantoi ison kasan kiviä, joiden päälle hän nosti suuren keittopadan. Saatuaan asuntonsa valmiiksi Limmi lähti kalastamaan. Huomattuaan ison mateen lähellä rantaa hän tarttui sitä niskasta kiinni ja alkoi vetää sitä maalle. Made oli suuri. Kun Limmi oli vetänyt sen kolme kertaa kotansa ympäri, pyrstö oli vielä vedessä. Kolmen kuukauden ajan Limmi keitti siitä palan kerrallaan, minkä jälkeen häntä rupesi janottamaan. Saadakseen suolatonta vettä hän alkoi kaivon tekoon keskellä saarta. Kun hän oli kaivanut vähän aikaa, saari alkoi liikkua. Pian Limmi huomasi, että saari oli tavattoman iso kala, jonka kaivaminen oli herättänyt. Kalan liikkuessa kaikki tavarat ja kivet kaatuivat mereen. Limmi juoksi hätäpäissään veneeseen ja alkoi soutaa pois. Samalla hän huusi: ”Limin kala, Limin kala”. Se huuto kaikui vielä silloinkin, kun ensimmäiset suomalaiset tulivat näille seuduille.
Näin sai Liminka nimensä. Kala kuoli siihen paikkaan, jossa on nykyään Oulunsalo

http://www.ravintolaharald.fi
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com

HARALD II:N retki Viikinkiravintola Haraldissa

KUNINGAS HARALD II:N RETKI
 
Vainotulen sytyttäjän sienikeitto – VL
 Ihanaisen lempeää torvisienikeittoa kera savuisan riistamoussen sekä nuotioleivän.
 
Kanaa vuohipaimenen nuotiolta – L, G
Kolatun tilan vuohenjuustolla ja tomaateilla kuorrutettua broilerinrintaa sekä viikinkien kilpiperunaa, kastia Viisauden viinistä, punaherukkahilloketta sekä hunajalla maustettuja juureksia.
 
Haraldin tervainen – G Tervattu jäätelö vierellään toffeella lepytettyä tervakastia, vadelmista ja omenoista keitettyä hilloketta sekä paahdettuja manteleita Romiro -kuninkaan valtakunnasta.
 

Harald II (n. 994-1018) oli Tanskan kuningas vuosina 1014-1018. Hän oli Sven Haaraparran vanhin poika ja hallitsi Tanskaa isänsä sijaisena tämän ollessa sotaretkellä Ethelred II Neuvotonta vastaan Englannissa. Sven Haaraparran kuoltua 1014 Haraldista tuli Tanskan kuningas, kun taas hänen veljestään Knuutista tuli Englannin kuningas. Haraldin kuoltua Knuutista tuli myös Tanskan kuningas.
 
Pidätämme oikeudet muutoksiin.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539 http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/