Knuut Suuren kilpi Viikinkiravintola Haraldissa

Knuut Suuren kilpi
http://www.ravintolaharald.fi/

Herkuttelijoiden taivas;
karitsaa haudutetaan mureammaksi kuin koskaan, saksanhirvenkaretta ja häränsisäfileetä pariloidaan ja
kyytiin mahtuu vielä puolukkaa, torvisieni- ja viinikastia, hunajaisia juureksia
sekä hiillostettuja että juustoisia perunoita. Tästä eivät pidot parane, myhäili
Knuut tyytyväisenä

http://www.ravintolaharald.fi/

Knuut Suuri

Knuut seurasi isäänsä Sven Haarapartaa tämän valloittaessa Englannin elokuussa 1013. Hänen isänsä kuoli seuraavan vuoden helmikuussa, ja tanskalaiset julistivat Knuutin Englannin kuninkaaksi. Knuut kuitenkin palasi Tanskaan, ja sillä välin maanpaossa ollut Ethelred II Neuvoton palasi kuninkaaksi Englannissa. Knuut miehitti jälleen Englannin vuonna 1015 taistellen ensin Ethelrediä ja sitten tämän poikaa Edmundia vastaan. Knuut saavutti ratkaisevan voiton vuonna 1016.

Knuut ja Edmund sopivat valtakunnan jaosta, mutta Knuutista tuli Englannin yksinvaltias, kun Edmund kuoli saman vuoden marraskuussa. Knuut vahvisti asemansa naimalla Ethelredin lesken Emma Normandialaisen, jonka kanssa sai yhden pojan, tulevan kuninkaan Knuut III Hardeknutin.

Knuut jakoi Englannin Tanskan mallin mukaan neljään osaan: Wessexiin, Merciaan, East Angliaan ja Northumbriaan. Kutakin neljännestä hallitsi jaarli.

Vuonna 1018 (tai mahdollisesti 1019) Knuutista tuli vanhemman veljensä Harald II:n jälkeen Tanskan kuningas. Knuut nimitti vävynsä Ulf Jarlin Tanskan jaarliksi.

Vuonna 1027 Knuut teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan. On kiistelty siitä menikö hän sinne katuakseen syntejään vai osallistuakseen Konrad II:n kruunajaisiin parantaakseen kahden valtakunnan suhteita. Hän sai neuvoteltua paavin kanssa helpotuksia Englannin arkkipiispojen maksamiin veroihin.

Vuonna 1028 Knuut valloitti Norjan. Hänen yrityksensä hallita Norjaa jalkavaimonsa Aelgifun ja heidän yhteisen poikansa Svenin avulla kuitenkin epäonnistui, ja Norja palasi takaisin norjalaisten haltuun 1035. Heidän toinen poikansa Harald Jäniksenkäpälä kuitenkin onnistui hallitsemaan Englantia kolme vuotta 1037–1040.

Knuut kuoli noin 40-vuotiaana. Hänet haudattiin Winchesteriin.

Lähde:wikipedia

http://www.ravintolaharald.fi/

http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539


http://twitter.com/ViikinkiHarald


http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/

Maunu Hyvän kilpi

KUNINGAS MAUNU HYVÄN KILPI – VL, G


(valmistetaan vähintään kahdelle) Tälle kilvelle laitetaan grillattua naudan sekä porsaanfileetä, broilerinrintaa, lisukkeina kahtakin perunaa, juustoista

sekä hiillostettua, tervasinappi- ja juustokastia, hunajaisia juureksia

ryytimaalta ja vielä karviaisista keitettyä hilloketta. Kyllä tästä kuningaskin

innostuu tanssima

http://www.ravintolaharald.fi/



Maunu Hyvä

Maunu Hyvä tai Magnus I Olavsson (tansk. Magnus den Gode, 1024 – 25. lokakuuta 1047) oli Norjan kuningas 1035–1047 ja Tanskan kuningas1042–1047. Hän oli Norjan kuninkaan Olavi Pyhän poika.

Maunu oli maanpaossa vuodet 1028–1035, mutta palasi Norjaan Knuut Suuren kuoltua. Norjan ylimystö oli kyllästynyt tanskalaisten valtaan ja valitsi Maunun kuninkaaksi. Tanskan kuninkaan Hardeknutin kuoltua Maunusta tuli myös Tanskan hallitsija Sven Estridinpojan, Knuut Suuren sisarenpojan, perimisvaateista huolimatta. Tanskan etelärajalla oli kapinointia, mutta Maunu voitti 1043 tärkeän taistelun Lyrskov Hedessä. Hänen lisänimensä sanotaan tulleen tuosta taistelusta. Sven ei kuitenkaan luopunut kruununtavoittelusta vaan hänen ja Maunun välillä oli useita yhteenottoja. He tekivät lopulta sopimuksen, jonka mukaan Svenistä tuli Tanskan jaarli.

Maunulle aiheutti päänvaivaa myös hänen Bysantista vuonna 1045 palannut setänsä Harald Ankara, joka tavoitteli valtaa Norjassa. Vuonna 1046 Maunu pakotettiin jakamaan valtansa ja Haraldista tuli Maunun kanssahallitsija. 1047 Sven ajettiin pois Tanskasta Ruotsin kuninkaan Anund Jaakobin avulla. Sven ei saanut koottua tarpeeksi joukkoja, ja hänen täytyi paeta Skooneen.

Vuonna 1047 Maunu putosi hevosen selästä, mikä aiheutti hänen kuolemansa. Kuolinvuoteellaan hänen on sanottu julistaneen Svenin perijäkseen Tanskassa ja Haraldin Norjassa. Hänen ruumiinsa tuotiin Norjaan ja hänet haudattiin Trondheimin katedraaliin, johon myös hänen isänsä oli haudattu. Hänen kuollessaan Olavi Pyhän suora linja lakkasi hallitsemasta ja palasi kruunulle vasta vuonna1280 jolloin Eerik II Maununpoika (periytyi äitinsä kautta Maunun sisaresta) nousi valtaan.

lähde: wikipedia

http://www.ravintolaharald.fi/

http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539

http://twitter.com/ViikinkiHarald

http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/