Viikinkiravintola Harald

Viikinkiravintola Harald
Raskaan - ja usein sotaisankin arjen vastapainoksi olivat viikingit sangen persoja juhlistamaan eloaan pöydäntäytteitä säästelemättä. Siispä ympärille kutsuttiin hyviä ystäviä sekä runsain mitoin syötävää ja juotavaa!Olipa tilaisuutesi pikkujoulut, varpajaiset, illanvietto tai mikä tahansa tilaisuus, joka antaa aihetta yhdessä kokoontumiseen, sopii Viikinkiravintola Haraldin kurkihirren alle saapua suuremmallakin venekunnalla passattavaksi. Jokainen tilaisuus rakennetaan yhdessä toiveidenne mukaisesti. Tarjolla on useita sopivia tiloja erikokoisille ryhmille. Rakennetaan yhdessä tilaisuus, joka välittää viestiänne tilaisuuden tarpeen mukaan viikinkityyliin.

torstai 26. tammikuuta 2012

Hjarl Metsänkävijän reseptivinkki


Lahden kylän riistanvartijana ja patavahtien päällikkönä minulla on Kunnia esittäytyä ja johdatella Teitä viikinkien höyryävän herkullisten patojen äärelle.
Olen siis Hjarl Metsänkävijä alias Jarkko Kousa ja minun tehtäväni on vastata Lahden viikinkikylän tarjottavista, uudessa maailmassa taitanevat keittiöpäälliköksikin sanoa… Apunani kyökinpuolella häärii liuta ahkeria paistajia ja kakkujen leipojia.

Minun viikinkinimeni tulee niistä lukemattomista päivistä joita metsiä olen samoillut ja riistaa etsinyt, joskus pataankin asti saalista saanut, lienevätkö korkeammat metsänhenget tuon nimenkin antaneet…

Nykyisin retkieni lähtöpaikkana on Vääksy, Vesijärven ja Päijänteen yhtymäkohdassa oleva luonnonkaunis pitäjä. Metsässä samoilun, kalojen narrauksen ja viisaiden norjalaisten viikinkikissojen kanssa harrastamisen rinnalla suurin intohimoni on aina ollut toinen toistaan maistuvammat paistokset ja leivonnaiset. Riistan hyödyntäminen myös omassa keittiössä ilahduttaa melko useasti puolisoani ja suurta liutaa ystäviä sekä sukua.
Sen johdosta uskallan Sinulle tämän reseptinkin antaa, kunhan visusti pidät sen omassa tallessa etkä sotaisille naapurikansoille mene antamaan:

Hirvittävän Hyvää Hirveä Routamaan Reseptillä:
Otahan sopiva kimpale jäistä hirvenpaistia, saapihan tuota painoa vaikka pari - kolme kiloa olla. Tätähän sinun ei parane sitten sulattaa, vaan jäisenä pane paistopussiin ja työnnä uuniin, laita lämpöstä sellainen 100–120 astetta. Siinä reilun tunnin jälkeen käy tökkäämässä paksuimpaan kohtaan paistomittari. Jatka paistamista niin kauan että mittari näyttää 60 astetta lämpöistä. Tuolla aikaa kun vesi kielellä vahtaat paistin paistumista, ota kattila ja keitä seuraavanlainen liemi:

Vettä 3 litraa Karkeata merisuolaa
1,5dl Sokeria
2 rkl Laakerinlehtiä
3 kpl Kokonaisia valkopippureita
1rkl Kokonaisia mustapippureita
1rkl Katajanmarjaa kevyesti rouhittuna
1rkl Valkosipulin kynsiä viipaloituna
3-4 kpl Rosmariinin oksia

Laita mausteet ja vesi kattilaan, mutta jätä rosmariini vielä hetkeksi odottamaan. Kiehauta liemi, lisää rosmariini ja laita jäähtymään. Kun paisti on paistunut tuohon 60asteeseen, ota pois paistopussista ja laita vahvaan muovipussiin. Kaada päälle liemi ja laita tiukasti pussi solmuun. Liemen tulisi tuo paisti peittää kokonaan. Sitten annat maustua kylmässä ainakin seuraavaan päivään.
Ja voi Taivahan Vallat, tuosta paistista ohuita viipaleita terävällä sapelilla veistelet, ei sen parempaa ole näillä konnuilla nähty. Maistuu niin rukiisen leivän päällä kun juhla-illallisella sopivasti suunmukaisten lisukkeiden kanssa.

Minähän joskus tuon keralla olen hunajalla höystettyjä juureksia tarjonnut tai kermaiset potut pyöräyttänyt. Ja niitä karpaloita…

Tulkaahan toki pyörähtämään meidän Lahden viikinkikylässä maistelemassa monia toinen toistaan parempia antimia.

Parhain Terveisin Hjarl Metsänkävijä

Pidätämme oikeudet muutoksiin.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/