Viikinkiravintola Harald

Viikinkiravintola Harald
Raskaan - ja usein sotaisankin arjen vastapainoksi olivat viikingit sangen persoja juhlistamaan eloaan pöydäntäytteitä säästelemättä. Siispä ympärille kutsuttiin hyviä ystäviä sekä runsain mitoin syötävää ja juotavaa!Olipa tilaisuutesi pikkujoulut, varpajaiset, illanvietto tai mikä tahansa tilaisuus, joka antaa aihetta yhdessä kokoontumiseen, sopii Viikinkiravintola Haraldin kurkihirren alle saapua suuremmallakin venekunnalla passattavaksi. Jokainen tilaisuus rakennetaan yhdessä toiveidenne mukaisesti. Tarjolla on useita sopivia tiloja erikokoisille ryhmille. Rakennetaan yhdessä tilaisuus, joka välittää viestiänne tilaisuuden tarpeen mukaan viikinkityyliin.

torstai 26. maaliskuuta 2015

Viikinkiravintola Haraldin herkullinen kasviskakku valmistetaan Kvinoasta, joka kasvaa Liedossa, Turun kupeessa



Kinua eli Kvinoa (Chenopodium quinoa , engl. quinoa) on tuhansia vuosia vanha Etelä-Amerikkalainen inkaintiaanien viljelemä viljelykasvi ,joidenkin lähteiden mukaan inkat kutsuivat kvinoaa ”ihmiskunnan äidiksi”. Kerrotaan, että inkojen armeijan mahti perustui kinuaan.
Eurooppalaisten tultua Etelä-Amerikkaan kasvia alettiin syrjiä siihen liittyvien uskomusten takia Kinua on edelleenkin tärkeä proteiinin lähde Etelä-Amerikassa.
Kinua on yksivuotinen kasvi, joka kuuluu jauhosavikan tavoin Chenopodiaceae-heimoon.
Kinua voi kasvaa 1-2 metrin korkuiseksi.Pienet itsepölyttävät kukat muodostavat varren yläosaan huiskilon, jossa voi olla jopa 10000 siementä. Tulentuessaan kasvi muuttuu vihreästä punaisen eri sävyiseksi. Tuleentunut kinua pelto ei jää keneltäkään huomaamatta.
Jauhosavikasta poiketen

kinuan siemenet ovat vaaleita tai punertavia.
Kinuan siemenet sisältävät runsaasti valkuaista. Valkuaisessa on runsaasti välttämättömiä aminohappoja, lysiinejä, histidiinejä, metioniineja ja arginiineja.
Arginiini on tärkeä aminohappo jota kinuassa on runsaasti. Arginiini laajenta verisuonia ja parantaa verenkiertoa. Kinua sopii myös vilja-allergiaa sairastaville, koska se ei sisällä viljojen tapaan gluteiinia. Siemenessä oleva rasva (5-6%) koostuu pääosissa tyydyttymättömistä rasvahapoista. Niistä noin puolet on ihmiselle välttämättömiä linolihappoja.
Kinuassa on hitaita hiilihydraatteja jotka auttavat jaksamaan pitempään raskaissa suorituksissa ja nälän tunne pysyy loitolla.

Kinuan siemeniä voidaan käyttää kokonaisena, jauhettuna, keitettynä tai paahdettuna.
Keitettäessä siemen sitoo vettä, ja on kypsänä lähes läpikuultava.
Keitetty kinua on maultaan mieto,
pähkinäinen ja kiinteä. Paahdettaessa eräät kannat poksahtelevat maissinjyvien tavoin. Kinuaa voidaan käyttää muun muassa leivonnaisissa, aamiaismuroissa, puuroissa, makaroneissa, keitoissa ja jälkiruuissa. Perinteisesti kinuaa on käytetty riisin tavoin ja keittojen saostukseen. Siemenen ulkokuoressa on saponiineja jotka on pestävä tai hiottava pois ennen käyttöä.
Suomessa kinuan viljely ja koetoiminta on alkanut vuonna 1998. Tällä hetkellä kinuaa viljellään Liedossa Paimion jokilaaksossa joka edustaa vanhaa vijelyaluetta. Kinua vaatii pitkän kasvukauden ja se sopii parhaiten etelän rannikkoalueille.
Sunspelt Oy toimii arvopohjaisesti ja reiluuden periaatteiden mukaan, jolloin kotimaisesta kvinoasta tehdään kestävän kehityksen pohjalta koko kansan tuote.
Myös ravitoloihin se tuo uutta ideaa, makua ja siinä toteutuu lähiruoan jalot periaatteet käytännöntasolla.
Hyvinvointi ja terveellisyys toteutuu myös luonnollisesti kun teemme yhteistyössä aitoja puhtaita valintoja meidän kaikkien hyväksi.
Ystävällisin terveisin,
Kari Kaipainen
www.sunspelt.fi
Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)