Tule väkesi kanssa herkuttelemaan uutta Lahden Haraldin menua Lahden Viikinkiravintola Harald jatkaa matkaa Hämeen Härkätiellä.
Hämeen Härkätie - retki on kolmen ruokalajin menukokonaisuus, joka on saanut vaikutteita Hämeen ruokakulttuurista sekä alueen viikinkihistoriasta. Menussa paikallisuus näkyy muun muassa raaka-aineiden valinnoissa ja osa raaka-aineista onkin Hämeen pientuottajilta. Haraldin väki suosittelee matkaamaan Lahden kylään herkuille. Tule siis ystäväsi kanssa tai ota mukaasi vaikka koko venekunta, niin loihdimme teille maittavat eväät.
Hämeen Härkätie - retkeä pääsee herkuttelemaan Lahden Haraldissa tammi-toukokuun 2013 ajan.
Viikinkiravintola Harald Lahti
Vesijärvenkatu 24, 15140 Lahti
p. 044-7668400
lahti@ravintolaharald.fi
HÄMEEN HÄRKÄTIE - RETKI
RAPUJA HJALMARIN PERUNA-KAURARIEVÄLTÄ VL
Uunin lämpöistä hämäläistä peruna-kaurarievää kera raputartarin, jokirapujen ja vihersalaatin.
RAPUJA HJALMARIN PERUNA-KAURARIEVÄLTÄ VL
Uunin lämpöistä hämäläistä peruna-kaurarievää kera raputartarin, jokirapujen ja vihersalaatin.
KUNINGAS ROSTIOFIN HANHEA VL
Hauhalan tilalta pitkään haudutettua hanhen koipea vierellään tomaattista perunakakkua, mustaherukkakastia, pellosta poimittuja kasvimaan antimia sekä marja - aroniahilloketta. Herkun kruunaa hanhen rasva, jonka kaapimiseen varrasleipää.
HALVARD HUNAJASUUN TALKKUNA - TOSCAKAKKUA VL
Makeaksi talkkuna - toscapiirakkaa kera mesiangervo-ohramoussen ja karviaishillon.
Annoksia voi tilata myös erikseen ja pääruoan saa halutessaan gluteenittomana.
Faravidin sotaretki
Faravid oli vanhan Kainuunmaan kuningas yli 800 vuotta sitten. Tuolloin kainulaisten piinana olivat karjalaiset, jotka kävivät hävittämässä heidän maataan. Norjassa oli samaan aikaan kuninkaana Torolf. Hänen johdollaan noin sata miestä käsittävä norjalaisjoukko kävi talvisin Finnmarkissa verottamassa ja käymässä kauppaa lappalaisten kanssa. Faravid päätti pyytää norjalaisilta apua karjalaisia vastaan. Hän ehdotti Torolfille, että he tekevät yhdessä sotaretken Karjalaan. Palkkioksi Torolf saisi yhtä suuren sotasaaliin kuin hänkin, ja miehet saisivat kolme kertaa enemmän kuin kainulaissotilaat, joita oli kolme sataa.
Tarjous miellytti Torolfia ja hänen miehiään. He varustautuivat matkalle ja lähtivät niille tuntureille, joilla he tiesivät karjalaisten olevan. Kun karjalaiset näkivät vihollisen tulevan, he ryhtyivät taistelemaan voiton toivossa.
Kun taistelu alkoi, niin varsinkin norjalaiset — joilla oli vahvemmat kilvet kuin kainulaisilla — hyökkäsivät ankarasti. Monet karjalaiset kaatuivat, ja osa heistä pakeni. Faravid ja Torolf saivat suuren saaliin. Sitten he erosivat kaikessa ystävyydessä ja palasivat kotiinsa joukkojensa kanssa.
Seuraavana talvena he tekivät yhdessä uuden sotaretken, joka ulottui etelämmäksi Karjalaan, jossa tiheän asutuksen takia oli paljon otettavaa. (Kyösti Julku: Kvenland-Kainuunmaa. 1986. Tapahtumat on mainittu norjalaisen Egilin saagassa 1300-luvulla. Ne ajoittuvat todennäköisesti 1100—1200-luvulle. Faravid on ensimmäinen nimeltä tunnettu pohjoissuomalainen.)
Suomen muinaisilla kuninkailla viitataan mielikuvaan kuninkaista, joita suomalaisilla on ajateltu olleen ennen Ruotsin vallan aikaa tai sen rinnalla. Ennen 1150. Viikinkiaika päättynyt 1100. Jonkinlainen tieto yhdestä Suomessa asuneesta ”kuninkaasta” saattaa löytyä Egillin, Kalju-Grímrin pojan, saagasta, joka kirjoitettiin Islannissa noin vuosina 1230–1240. Saagassa kerrotaan kveenien käyneen kuninkaansa Faravidin johdolla sotaa karjalaisia vastaan. Saagan mukaan Faravid, jolla oli komennossaan 300 miehen sotajoukko, liittoutui norjalaisen Thorolf-päällikön kanssa. Liittolaiset tekivät sotaretken Karjalaan ja saivat suuren voiton.
Saagassa mainittujen kveenien alkuperästä on esitetty monia erilaisia oletuksia: olivatko he Etelä-Pohjanmaan asukkaita, Ylä-Satakunnasta ja Hämeestä tai vaihtoehtoisesti Varsinais-Suomesta ja Ala-Satakunnasta saapuvia eränkävijöitä vai Peräpohjolan jokilaaksojen eteläsuomalaisia uudisasukkaita?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti