Pirkanmaan kyläretkeä pääsee herkuttelemaan Tampereen
Haraldissa helmi-kesäkuun 2013 ajan.
Pirkanmaan kyläretki 39,60€ (koko menu)
Rieväkylän musta
aarre
Perinteistä
mustaamakkaraa lisänään tervattua puolukkaa, aitoa Tampereen rievää Wileniuksen
puodista ja annosta keventämässä salaattia.
Tampere tunnetaan
mustastamakkarasta ja jo viikingeillä se oli juhlaruokaa. Cordoban
kalifikunnassa asunut Orm ihmetteli, että oli niin monta vuotta jaksanut elää
sianlihattomassa maassa. Kun verimakkara tuli kohdalle, häneltä tirahtivat kyyneleet
silmistä. . Venhäleipää oli viikingeillä vain rikkaimmissa taloissa.Wileniuksen
aito Rievä leivotaan 112 vuotista reseptiä kunnioittaen
Rosvo-Raipen lammasta
Tampereella
haudutettua karitsan potkaa, valkosipuli-yrttiöljyllä terästettyä kilpiperunaa,
muhennettua lanttua, mustaherukkakastia ja sipulihilloketta.
Ennen ryöstöretkeä
rosvojoukot laittoivat maakuoppaan lampaan hautumaan hiilloksen päälle ja
peittivät kuopan. Kun ryöstelyn jälkeen
koitti pakomatkan aika, oli lammas ehtinyt hautumaan mureaksi, eikä kulunut
enää aikaa ruoan valmistukseen.
Omenavarkaan pölkky
Lämmintä
omena-kaurapaistosta, viileää vaniljajäätelöä ja lempeää kanelikiisseliä.
Omena oli viikinkien
karkkia ja sitä valmistettiin monin eri tavoin ja maustettiin eksoottisilla, itämailta
saaduilla mausteille, kuten kanelilla. Omenavarkaus on myös Tampereella hyvin
suosittua nuorten keskuudessa ja taitavimmat loihtivat saaliistaan itse
herkkuja. Haraldin kokki tosin ei ole näitä omenoita varastanut…kai.
Annoksia voi tilata myös erikseen
Viikingit tulivat vuonna 1050 sitten Kokemäenjokea pitkin
Nokialle pahoin aikein.
Heidän laivastossaan oli liki 200 alusta ja niissä melkein
2000 miestä. Hyökkäys oli organisoitu paremmin kuin yksikään Suomeen aikaisemmin
tehty viikinkiretki, sillä sen perimmäinen tarkoitus oli alistaa hämäläiset
ruotsalaisten valtaan ja ryhtyä perimään heiltä jokavuotista veroa.
Mutta Hämeen pikkukylät eivät taipuneetkaan uhan edessä.
Niiden miehet kykenivät vastustamaan puolta maailmaa kauhussa pitäneitä
viikinkejä niin, että väijytyksistä hengissä selvinneet joutuivat pakenemaan
Suomenlahdelle.
Retken varapäällikkö Egil kaatui Pälkäneen Kyllönkoskella,
ja Hiidenjoella haavoittunut sotajoukon ylipäällikkö Freygeir kuoli
Saarenmaalla. Suuri osa laivoista ja ryöstösaaliistakin tuhoutui.
Se oli viimeinen viikinkiretki. Tappion seurauksena
ensimmäinen ristiretki lykkääntyi sadan vuoden päähän, ja Ruotsin valta
vakiintui vasta kaksisataa vuotta myöhemmin. Mikäli retki olisi onnistunut,
jaarli Freygeir olisi vaikuttanut Suomen historiaan kenties enemmän kuin
Birger-jaarli.
Pidätämme oikeudet muutoksiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti