Viikinkiteemastaan tunnettu Viikinkiravintola Harald toimii tällä hetkellä seitsemällä paikkakunnalla Suomessa: Helsingissä, Turussa, Tampereella, Lahdessa, Jyväskylässä, Oulussa ja Kuopiossa. Hyväntahtoisella huumorilla maustettu palvelu, runsas ja herkullinen ruoka sekä huolella suunniteltu viikinkiteeman mukainen miljöö ovat Viikinkiravintola Haraldin tavaramerkkejä, jotka yhdessä muodostavat ravintolakäynnistä elämyksellisen kokemuksen.
Viikinkiravintola Harald

Raskaan - ja usein sotaisankin arjen vastapainoksi olivat viikingit sangen persoja juhlistamaan eloaan pöydäntäytteitä säästelemättä. Siispä ympärille kutsuttiin hyviä ystäviä sekä runsain mitoin syötävää ja juotavaa!Olipa tilaisuutesi pikkujoulut, varpajaiset, illanvietto tai mikä tahansa tilaisuus, joka antaa aihetta yhdessä kokoontumiseen, sopii Viikinkiravintola Haraldin kurkihirren alle saapua suuremmallakin venekunnalla passattavaksi. Jokainen tilaisuus rakennetaan yhdessä toiveidenne mukaisesti. Tarjolla on useita sopivia tiloja erikokoisille ryhmille. Rakennetaan yhdessä tilaisuus, joka välittää viestiänne tilaisuuden tarpeen mukaan viikinkityyliin.
perjantai 23. joulukuuta 2011
tiistai 20. joulukuuta 2011
Haraldista uskomaton lahjaidea
Muista ystäviäsi unohtumattomalla joululahjalla. Huomenna (ke 21.12.) voit saada kaksi herkullista Ukkosenjumala Thorin kilpiannosta yhteishintaan 25 € (arvo 51,60 €) ostamalla lahjakortin osoitteessa www.kimppadiili.fi. Toimithan ripeästi, sillä lahjakortteja on rajattu määrä.
Ukkosenjumala Thorin kilpi -G
Pariloitua broilerinrintaa, viikinkikastilla siveltyä porsaankylkirullaa ja tervattua lohta, lisukkeina kahtakin perunaa - savujuustoista sekä viikinkien kilpiperunaa, kastia Viisauden viinistä ja torvisienistä, hunajaisia juureksia ryytimaalta sekä kurkkumaan vartijan tartar-kastia. Leikkimielellä vatsa täynnä myhäillen, heitti Thor viikingeille salamoitaan.
Jouluisin pitoterveisin
Haraldin Kylän Iloinen väki
http://www.ravintolaharald.fi
http://www.facebook.com/pages/ Viikinkiravintola-Harald/ 155101811167539
http://twitter.com/ ViikinkiHarald
http:// viikinkiravintolaharald.blogspo t.com/
http://www.facebook.com/pages/
http://twitter.com/
http://
tiistai 13. joulukuuta 2011
HÄRKÄÄ JA POSSUA ROBERT PITKÄMIEKAN TAPAAN
Lankulle on grillattu härän sekä porsaan ulkofileetä (yht. 300 g), tykönänsä viikinkien kilpiperunaa, savustetulla chilillä rikastettua Peltolan tilan kirnuvoita, sinapilla ja tervalla maustettua kastia, Waldorffin ruhtinaan punajuurisalaattia, savumantelirouhetta sekä ryytimaan raikasta salaattia.
Robert Pitkämiekka, oli Englannin kuningas Vilhelm Äpärä isä. Tästä polveutuvat kaikki Englannin kuninkaat..." Orkneylaisten saagassa todetaan näin: "Jaarli Rögnvaldr meni naimisiin Hrolf Nenän tyttären Ragnhildrn kanssa: heidän poikansa Hrolfr valtasi Normandian. Tämä Hrolfr oli niin isokokoinen, että yksikään hevonen ei jaksanut häntä kantaa, sen takia häntä kutsuttiin Hrolfr Kävelijäksi. Rouenin jaarlit ja Englannin kuninkaat ovat hänen jälkeläisiään."
Pidätämme oikeudet muutoksiin
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/
http://twitter.com/
http://
perjantai 2. joulukuuta 2011
HÄRKÄÄ JA POSSUA ROBERT PITKÄMIEKAN TAPAAN
Lankulle on grillattu härän sekä porsaan ulkofileetä (yht. 300 g), tykönänsä viikinkien kilpiperunaa, savustetulla chilillä rikastettua Peltolan tilan kirnuvoita, sinapilla ja tervalla maustettua kastia, Waldorffin ruhtinaan punajuurisalaattia, savumantelirouhetta sekä ryytimaan raikasta salaattia.
Robert Pitkämiekka, oli Englannin kuningas Vilhelm Äpärä isä. Tästä polveutuvat kaikki Englannin kuninkaat..." Orkneylaisten saagassa todetaan näin: "Jaarli Rögnvaldr meni naimisiin Hrolf Nenän tyttären Ragnhildrn kanssa: heidän poikansa Hrolfr valtasi Normandian. Tämä Hrolfr oli niin isokokoinen, että yksikään hevonen ei jaksanut häntä kantaa, sen takia häntä kutsuttiin Hrolfr Kävelijäksi. Rouenin jaarlit ja Englannin kuninkaat ovat hänen jälkeläisiään."
Pidätämme oikeudet muutoksiin
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
torstai 10. marraskuuta 2011
Viikinkiravintola Haraldien aukioloajat Isänpäivänä
Viikinkiravintola Harald Oulu palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-20.00
Viikinkiravintola Harald Jyväskylä palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-20.00
Viikinkiravintola Harald Lahti palvelee seuraavasti:
13.11. klo 12.00-20.00
Viikinkiravintola Harald Tampere palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-22.00
Viikinkiravintola Harald Turku palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-21.00
Viikinkiravintola Harald Kuopio palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-18.00
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/ Viikinkiravintola-Harald/15510 1811167539
http://twitter.com/ViikinkiHar ald
http://viikinkiravintolaharald .blogspot.com/
su 13.11. klo 12.00-20.00
Viikinkiravintola Harald Jyväskylä palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-20.00
Viikinkiravintola Harald Lahti palvelee seuraavasti:
13.11. klo 12.00-20.00
Viikinkiravintola Harald Tampere palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-22.00
Viikinkiravintola Harald Turku palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-21.00
Viikinkiravintola Harald Kuopio palvelee seuraavasti:
su 13.11. klo 12.00-18.00
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/
http://twitter.com/ViikinkiHar
http://viikinkiravintolaharald
perjantai 4. marraskuuta 2011
Muista Isää ja varaa paikkasi Haraldin parahulttaisiin isänpäiväpitoihin
Varaa pöytäsi ajoissa
Alkuherkut viikinkilaivasta:
Savusaunassa muhitetulla hirvenpaistilla rikastettua ohrasalaattia, pontikalla siveltyä graavilohta, Suutarinlohta, omenasavulla lepytettyä possunfileetä, maalaispateeta, Tervatiinun silakoita, Saloniemen vetajuustolla maustettua perunasalaattia, Waldorffin Ruhtinaan punajuurisalaattia, Tervattuja puolukoita, mustikkaista sipulihilloa, Gunhild-mummon tillikurkkuja, nokkosilla marinoituja ryytimaan herkkuja, tyrnillä höystettyjä valkosipulin kynsiä, Salaattimaan antimia, Savupöntön manteleita, Saaristolaisleipää, kuivaleipää, riihileipää ja voita Helgan kirnusta
Pääruokavaihtoehdot:
Lohta Kuusirannan leirinuotiolta
Kuusenkerkkäkastilla siveltyä merilohta, yrteillä ryyditettyä mustajuurimuhennosta, porkkanavoikastia ja rucolalla rikastettua paistinperunaa sekä punajuuri-sellerisalaattia omenalla ja mantelilla höystettynä
Menu tällä pääruualla 37,20 €
Broileria Balder Jalosielun metsämailta
Herkkutattivoilla kuorrutettua broilerinrintaa, tummaa kanttarellikastia ja savujuustolla rikastettua kermaperunaa sekä yrtti-hunajajuureksia, tomaattihilloketta
Menu tällä pääruualla 35,20€
Häränfileetä Buri jumalan tapaan
härän sisäfileetä ja paloviinalla maustettua tuhkajuustomoussea, Voimaolutkastiketta, viikinkien kilpiperunoita, rosmariini-hunajajuureksia ja mustikkasipulihilloketta.
Menu tällä pääruualla 47,20 €
Porsasta kylänväen pidoista
Pariloitua porsaan ulkofileetä, villisikamakkaraa, possunkylkirullaa, lämmintä kaali-puolukkasalaattia, terva-sinappikastia ja rucolalla rikastettua paistinperunaa sekä hunajaista tyrnisinappia
Menu tällä pääruualla 36,80 €
Kasvimaan herkkuja Fennomaan vilja-aitoista
Yrteillä maustettua kasvimaanmuhennosta ja pannukakkua, lämmintä kaali-puolukkasalaattia, mustajuurimuhennosta, porkkanavoikastia sekä tyrnillä maustettuja valkosipuleita.
Menu tällä pääruualla 36,90 €
Jälkihyvää:
Valkosuklaakakkua vadelma-omenahillolla maustettuna
Pikkuviikingeille (alle 12 v.)
Helgan broileria tai Mesikämmenen karhunakkeja. Molemmat annokset saavat lisukkeeksi ransmannien perunat. Hinta 10 €/pikkuviikinki sisältäen jälkiruokapöydän.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/
http://twitter.com/ViikinkiHar
http://viikinkiravintolaharald
torstai 20. lokakuuta 2011
MAISSIKANAA VADSTENAN LUOSTARIN PUUTARHASTA
Abbedissa tarjosi maissikanankoipea suurelta lankulta kera viikinkien maustekastin, tykönsä pani kokoelman ryytimaan herkkuja, Waldorffin ruhtinaan punajuurisalaattia kera savumantelirouheen, maukkaaksi muhitettua paistosta pavuista ja linsseistä, viikinkien kilpiperunaa ja kastia Emmentalin laaksosta. Ei siis ole ihme, että viikingit niin mielellään luostarissa vierailivat.
Vadstenan luostari on Vadstenan kunnassa, Itä-Götanmaalla, Ruotsissa luostarialueella sijaitseva birgittalaisluostari. Punatiilistä rakennusta alettiin muurata Vätternin rantamaan jo 1290-luvulla.
Se oli ensin Bjälbon kuningassuvun kesäpalatsi. Kuningas Magnuksen ja kuningatar Blankan hovidaamiksi palkattu Birgitta onnistui kääntämään kuningasparin päät, ja nämä testamenttasivat palatsin luostarikäyttöön 1346. Luostarialueelle rakennettiin myös munkkiluostari, koska naiset eivät saaneet toimia pappeina. Drotsi Bo Jonsson Grip lahjoitti Vadstenan luostarilleKymijoen varrella sijaitsevan Kyminkartanon vuonna 1380.
Birgittalaisluostari vihittiin käyttöön vuonna 1384. Luostarialueella sijaitseva kirkko rakennettiin vuonna 1430 Birgitta Birgenintyttären antamien piirrosten ja ohjeiden mukaan. Kirkko toimii edelleen seurakunnan kirkkona.
Luostari veti puoleensa oppineita ja pyhiinvaeltajia. Vadstena oli 1400- ja 1500-luvuilla Ruotsin merkittävin kulttuurikeskus, jossa toimi muun muassa pohjoismaiden suurin kirjasto.1500-luvulla katolilaisessa Ruotsissa uskonnon asemaa haluttiin vahvistaa ja lisätä. Ruotsi-Suomen silloiset herttuaJuhana ja herttuatar Katariina Jagellonica vierailivat usein Vadstenassa. Katariina Jagellonica tuki myös luostarin toimintaa. Luostari suljettiin 1500-luvun lopulla uskonpuhdistuksen myötä.
Alkuperäinen luostari seisoo yhä entisellä paikallaan.
Luostari ehti toimia yli kaksisataa vuotta, kunnes se suljettiin uskonpuhdistuksen jälkimainingeissa 1500-luvun lopulla. Sittemmin luostarirakennus toimi sotilassairaalana ja mielisairaalana, kunnes se päätyi museoksi viitisenkymmentä vuotta sitten.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/ Viikinkiravintola-Harald/15510 1811167539
http://twitter.com/ViikinkiHar ald
http://viikinkiravintolaharald .blogspot.com/
Vadstenan luostari on Vadstenan kunnassa, Itä-Götanmaalla, Ruotsissa luostarialueella sijaitseva birgittalaisluostari. Punatiilistä rakennusta alettiin muurata Vätternin rantamaan jo 1290-luvulla.
Se oli ensin Bjälbon kuningassuvun kesäpalatsi. Kuningas Magnuksen ja kuningatar Blankan hovidaamiksi palkattu Birgitta onnistui kääntämään kuningasparin päät, ja nämä testamenttasivat palatsin luostarikäyttöön 1346. Luostarialueelle rakennettiin myös munkkiluostari, koska naiset eivät saaneet toimia pappeina. Drotsi Bo Jonsson Grip lahjoitti Vadstenan luostarilleKymijoen varrella sijaitsevan Kyminkartanon vuonna 1380.
Birgittalaisluostari vihittiin käyttöön vuonna 1384. Luostarialueella sijaitseva kirkko rakennettiin vuonna 1430 Birgitta Birgenintyttären antamien piirrosten ja ohjeiden mukaan. Kirkko toimii edelleen seurakunnan kirkkona.
Luostari veti puoleensa oppineita ja pyhiinvaeltajia. Vadstena oli 1400- ja 1500-luvuilla Ruotsin merkittävin kulttuurikeskus, jossa toimi muun muassa pohjoismaiden suurin kirjasto.1500-luvulla katolilaisessa Ruotsissa uskonnon asemaa haluttiin vahvistaa ja lisätä. Ruotsi-Suomen silloiset herttuaJuhana ja herttuatar Katariina Jagellonica vierailivat usein Vadstenassa. Katariina Jagellonica tuki myös luostarin toimintaa. Luostari suljettiin 1500-luvun lopulla uskonpuhdistuksen myötä.
Alkuperäinen luostari seisoo yhä entisellä paikallaan.
Luostari ehti toimia yli kaksisataa vuotta, kunnes se suljettiin uskonpuhdistuksen jälkimainingeissa 1500-luvun lopulla. Sittemmin luostarirakennus toimi sotilassairaalana ja mielisairaalana, kunnes se päätyi museoksi viitisenkymmentä vuotta sitten.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/
http://twitter.com/ViikinkiHar
http://viikinkiravintolaharald
perjantai 30. syyskuuta 2011
Viikinkiravintola Haraldin uusi ruokalista
Viikinkiravintola Haraldin ruokalista on uudistunut. Muonituslaivastomme päälliköt ovat taas seilanneet halki suolaisten tyrskyjen, tuoden retkiltään pohjoisten metsien, vesien, ilman ja maan parhaita antimia. Haraldin kyläväki jatkaa omalla tyylillään, joka on kerännyt kiitoksia aina kaukaisia maita myöten. Viikingit tarjoavat runsaita annoksia ja aitoja makuja rehellisen rouheasti.
Uutuuksista voidaan mainita Savusärki Pielisen vesistä tai vaikkapa pitkään leppäsavussa haudutettu porsaan kylkirivi. Maininnan arvoinen on myös Ärmätin nokkosleipäressulla ja pinjansiemenillä kuorrutettu ahven tai vaikkapa mustikkavanukas, joka tarjoillaan paahdetun Kainuun leipäjuuston kera. Haraldissa ei tarvitse tyytyä maistelemaan vain yhtä annosta. Parhaimman läpileikkauksen Haraldin makumaailmasta saa kiville, kilville tai miekkoihin tehdyistä herkuista, joista voi yhdellä istumalla maistella erilaisia makupaloja viikinkien maailmasta. Eikä Harald tälläkään kertaa klassikoistaan suostunut luopumaan, Aifurin lammassärä ja Haraldin oma tervajäätelö ovat säilyneet listoilla jo vuosia, eikä suotta.
Palvelusväkemme osaavat suositella juuri sinulle oikeanlaisen makuretken laajasta valikoimastamme, jonka jälkeen vaativinkin viikinki voi vain myhäillä tyytyväisenä täysin vatsoin ja iloisin mielin. Käy tutustumassa uuteen ruokalistaan osoitteessa www.ravintolaharald.fi ja varaa pöytä.
Kerro toiveistasi, me räätälöimme sinulle ikimuistoisen tilaisuuden.
Terveisin
Haraldin kylän iloinen väki
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald/.blogspot.com/
maanantai 26. syyskuuta 2011
LIMMI JÄTTILÄISEN PITOMIEKKA
Limmi Jätti, Pohjolan suurin herkkusuu, miekkaansa keräsi suunmukaisensa; pani siihen grillattua härän ulkofileetä (150 g), viikinkikastilla siveltyä porsaankylkirullaa (180 g), herkullista broilerinrintaa (150 g) ja villisikamakkaraa (100 g), keralle otti vielä kahtakin perunaa - juustoista ja kilpiperunaa, hunajaisia juureksia, sieni- ja Voima-olutkastia, lisukkeeksi tervattuja puolukoita ja tyrnillä ryyditettyjä valkosipulinkynsiä, savuchilillä maustettua Peltolan tilan kirnuvoita. Niin oli Pohjolan pitoväki Limmin tarjottaviin tyytyväinen.
Vanhan muistitiedon mukaan kolme lappalaisveljestä Oulas, Hijo ja Limas ovat tulleet ensimmäisinä Oulun seudulle. Heidän mukaansa ovat Oulu, Ii ja Liminka saaneet nimensä. Eräässä tarinassa Limingan kantaisä oli suurikokoinen jättiläinen Limmi. Kalastusta varten hän kaivoi nykyiset joet ja järvet, metsästystä varten hän kasasi kankaat ja kukkulat, mm. Limingan Lapinkankaan, jossa oli hänen kotinsa.
Voidakseen kulkea myös merellä Limmi teki veneen. Kerran kalastusmatkallaan hän löysi saaren ja päätti ruveta asumaan siinä. Hän pystytti kodan, ja sen tulisijaksi hän kantoi ison kasan kiviä, joiden päälle hän nosti suuren keittopadan. Saatuaan asuntonsa valmiiksi Limmi lähti kalastamaan. Huomattuaan ison mateen lähellä rantaa hän tarttui sitä niskasta kiinni ja alkoi vetää sitä maalle. Made oli suuri. Kun Limmi oli vetänyt sen kolme kertaa kotansa ympäri, pyrstö oli vielä vedessä. Kolmen kuukauden ajan Limmi keitti siitä palan kerrallaan, minkä jälkeen häntä rupesi janottamaan. Saadakseen suolatonta vettä hän alkoi kaivon tekoon keskellä saarta. Kun hän oli kaivanut vähän aikaa, saari alkoi liikkua. Pian Limmi huomasi, että saari oli tavattoman iso kala, jonka kaivaminen oli herättänyt. Kalan liikkuessa kaikki tavarat ja kivet kaatuivat mereen. Limmi juoksi hätäpäissään veneeseen ja alkoi soutaa pois. Samalla hän huusi: ”Limin kala, Limin kala”. Se huuto kaikui vielä silloinkin, kun ensimmäiset suomalaiset tulivat näille seuduille.
Näin sai Liminka nimensä. Kala kuoli siihen paikkaan, jossa on nykyään Oulunsalo
Vanhan muistitiedon mukaan kolme lappalaisveljestä Oulas, Hijo ja Limas ovat tulleet ensimmäisinä Oulun seudulle. Heidän mukaansa ovat Oulu, Ii ja Liminka saaneet nimensä. Eräässä tarinassa Limingan kantaisä oli suurikokoinen jättiläinen Limmi. Kalastusta varten hän kaivoi nykyiset joet ja järvet, metsästystä varten hän kasasi kankaat ja kukkulat, mm. Limingan Lapinkankaan, jossa oli hänen kotinsa.
Voidakseen kulkea myös merellä Limmi teki veneen. Kerran kalastusmatkallaan hän löysi saaren ja päätti ruveta asumaan siinä. Hän pystytti kodan, ja sen tulisijaksi hän kantoi ison kasan kiviä, joiden päälle hän nosti suuren keittopadan. Saatuaan asuntonsa valmiiksi Limmi lähti kalastamaan. Huomattuaan ison mateen lähellä rantaa hän tarttui sitä niskasta kiinni ja alkoi vetää sitä maalle. Made oli suuri. Kun Limmi oli vetänyt sen kolme kertaa kotansa ympäri, pyrstö oli vielä vedessä. Kolmen kuukauden ajan Limmi keitti siitä palan kerrallaan, minkä jälkeen häntä rupesi janottamaan. Saadakseen suolatonta vettä hän alkoi kaivon tekoon keskellä saarta. Kun hän oli kaivanut vähän aikaa, saari alkoi liikkua. Pian Limmi huomasi, että saari oli tavattoman iso kala, jonka kaivaminen oli herättänyt. Kalan liikkuessa kaikki tavarat ja kivet kaatuivat mereen. Limmi juoksi hätäpäissään veneeseen ja alkoi soutaa pois. Samalla hän huusi: ”Limin kala, Limin kala”. Se huuto kaikui vielä silloinkin, kun ensimmäiset suomalaiset tulivat näille seuduille.
Näin sai Liminka nimensä. Kala kuoli siihen paikkaan, jossa on nykyään Oulunsalo
maanantai 19. syyskuuta 2011
HARALD II:N retki Viikinkiravintola Haraldissa
KUNINGAS HARALD II:N RETKI
Vainotulen sytyttäjän sienikeitto – VL
Ihanaisen lempeää torvisienikeittoa kera savuisan riistamoussen sekä nuotioleivän.
Kanaa vuohipaimenen nuotiolta – L, G
Kolatun tilan vuohenjuustolla ja tomaateilla kuorrutettua broilerinrintaa sekä viikinkien kilpiperunaa, kastia Viisauden viinistä, punaherukkahilloketta sekä hunajalla maustettuja juureksia.
Haraldin tervainen – G Tervattu jäätelö vierellään toffeella lepytettyä tervakastia, vadelmista ja omenoista keitettyä hilloketta sekä paahdettuja manteleita Romiro -kuninkaan valtakunnasta.
Harald II (n. 994-1018) oli Tanskan kuningas vuosina 1014-1018. Hän oli Sven Haaraparran vanhin poika ja hallitsi Tanskaa isänsä sijaisena tämän ollessa sotaretkellä Ethelred II Neuvotonta vastaan Englannissa. Sven Haaraparran kuoltua 1014 Haraldista tuli Tanskan kuningas, kun taas hänen veljestään Knuutista tuli Englannin kuningas. Haraldin kuoltua Knuutista tuli myös Tanskan kuningas.
Pidätämme oikeudet muutoksiin.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539 http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
tiistai 6. syyskuuta 2011
VIIKINKIRAVINTOLA HARALDIN LISTOILTA LÖYTYY RUNSAASTI VAIHTOEHTOJA KASVISMAAN HERKKUJEN YSTÄVILLE
YLVAN KASVISMIEKKA
Viikinkimiekassa kypsennettyjä kasvimaan antimia kera punajuuriperunaröstin, täyteläistä juustokastia, hunajaisia juureksia, karviaishillokkeen sekä Saloniemen emännän Vetajuuston kera.
Sawonmaan lentäväinen
Rukiisen kuoren sisällä makoisiksi hautuneita juureksia, punajuuriperunaröstiä, torvisienistä keitettyä kastia ja pinaattipurjopaistosta. Peltolan tilan homejuustolla rikastettua kirnuvoita sekä savustettua omenaa.
KOTOTILAN KASVISKILPI
(valmistetaan vähintään kahdelle)
Kokoelma ryytimaan herkkuja, sisältäen viikinkimiekassa kypsennettyjä kasvimaan antimia, juureskukkoa, sienikastia, pariloitua vuohenjuustoa Kolatun tilalta. Peltolan tilan homejuustolla rikastettua kirnuvoita sekä pinaattipurjopaistosta lisänään savuomenaa, Saloniemen emännän Vetajuustoa, yrteillä ryyditettyjä valkosipuleita, karviaishilloketta ja perunoita kahdellakin tapaa, juustoista- sekä hiillosperunaa.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
torstai 11. elokuuta 2011
Haraldin Herkullinen Pikkujoulumenu
Alkuherkut viikinkilaivasta:
Pontikalla graavattua lohta ja koivusiirappi-sinappikastia, savumuikuilla höystettyä perunasalaattia, maalais-sinapilla aateloitua silliä, karpalosilliä, katajanmarjasilliä, tervasilakkaa, omenasavustettua porsasta, raparperihilloketta, villisikasalamia ja tervattuja puolukoita, riistamoussea, villisikapateeta, metsäsienisalaattia, yrteillä ryyditettyä kaali-pelmeenisalaattia, punajuurisalaattia Waldorfin pojan tapaan, nokkosella marinoituja kasviksia, vihreää salaattia, mausteista kurkkupikkelssiä, mustikka-sipulihilloketta, salaattikastia, maalaislimppua ja tummaa arinaleipää, kirnuvoita.
Menukokonaisuuksien pääruokavaihtoehdot:
1. Ryytimaan vartijan kasvismiekka
Kylmäsavustettua soijajuustoa, viikinkien kilpiperunaa, kermaisen pehmeää torvisienikastia, tomaateilla maustettua Kolatun tilan vuohenjuustoa, punaherukkahilloketta.
Menukokonaisuus tällä pääruualla 38,20 €
2. Barbaaripäällikön mielitietty
Viisaan velhon kastilla siveltyä maissikanankoipea, viikinkien kilpiperunaa, Emännän hauduttamaa paistosta pavuista ja linsseistä, Emmentalin laakson juustokastia, punaherukkahilloketta
Menukokonaisuus tällä pääruualla 39,90 €
3. Merten hyytävistä tyrskyistä
Leirinuotion loimussa paahdettua lohta, leppäsavulla lepytettyä juustoperunaa, kahden marjan kastia Kuningattaren tapaan, rosmariini-hunajajuureksia, omena-viikunahilloketta.
Menukokonaisuus tällä pääruualla 45,20 €
4. Harald Härkäpään vihreiltä laitumilta
Grillattua härän ulkofileepihviä, leppäsavulla lepytettyä juustoperunaa, Kuningattaren kahden marjan kastia, rosmariini-hunajajuureksia, omena-viikunahilloketta.
Menukokonaisuus tällä pääruualla 45,20 €
5. Härän sisäfileetä ja villisikamakkaraa Sigrid Savustajan tapaan
Kurpitsalla aateloitua perunakakku, juuresmaan vartijan kasvispyttipannua, kastia Viisauden viinistä, savu-chilillä maustettua kirnuvoita Peltolan tilalta kera raparperihillokkeen
Menukokonaisuus tällä pääruualla 49,60 €
6. Kuninkaan pöydän herkkukilpi
(valmistetaan vähintään kahdelle)
Savussa muhitettua porsaan kylkirullaa, saksanhirven karetta kera yön yli hautuneen lammassärän, leppäsavulla lepytettyä juustoperunaa, kilpiperunaa, rosmariini-hunajajuureksia, sienikastia ja tervakastia sekä tyrninpoimijan valkosipulia
Menukokonaisuus tällä pääruualla 52,60 €/hlö
Jälkihyvää:
Valkosuklaamoussea ja pehmeän mausteista kardemummakaakkua mustaherukkahillokkeen ja vaahterasiirapin kera
tahi
karpaloita jäämeren saaristosta kera kuuman karamellikastin sekä lämpimän omenahillokkeen.
Menu sisältää alkuherkut noutopöydästä, pää- ja jälkihyvän. Saatavana myös ruokiin sopiva juomapaketti, kysy lisää!
Pikkujoulumenut saatavilla ennakkotilauksesta. Suosittelemme ryhmille yhtenäistä menukokonaisuutta. Ryhmän minimikoko 6 henkilöä. Menut myynnissä 1.11.-23.12.2011.
Pidätämme oikeudet hinnan-/raaka-ainemuutoksiin.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHaraldhttp://viikinkiravintolaharald/.blogspot.com/
maanantai 27. kesäkuuta 2011
PARHAAT PIKKUJOULUT VARATAAN JO NYT!
Vaikkakin vielä alkukesän aurinko ja merituulet mannerta lämmittävät, on hyvä varmistaa paikkansa tuleviin kesteihin ja pikkujoulupitoihin.
Harald on hovinsa kera miettinyt sinulle valmiiksi parhaiden pitojen tarjonnan, viimeistä miekansivallusta myöten. Muonituslaivaston Päälliköt haluavat tarjota sinulle makuja vesien, ilman ja metsien parhaista herkuista. Alkuun on hovi kerännyt viikinkilaivansa laitoja myöden täyteen erilaisilla kylmillä herkuilla, joista jokainen löytää omat suunmukaiset. Pääruuat palvelusväki passaa ilolla, jotka lautasilla tahi kilvillä aina pöytään asti kannetaan. Aterian viimeistelee Helgan jälkihyvät, joiden jälkeen vaativinkin viikinki voi tyytyväisenä myhäillä täysin vatsoin. Tutustu Haraldin Herkulliseen Pikkujoulumenuun.
Håkon Hyvä sääti 900-luvulla lain, jonka mukaan jokaisella miehellä piti sakon uhalla olla tynnyrillinen olutta ja joulua oli vietettävä kunnes tynnyrillinen loppui. Myös Harald on varannut vierailleen tynnyrikaupalla talon omia juomia, Viisauden viiniä tahi Voimaolutta, jotka ovat valmistettu kursailematta Haraldin hovin herkkuihin sopiviksi.
Haraldin ainutlaatuinen miljöö luo parhaat puitteet juhlillesi, tuletpa sitten yhdellä veneellä tahi koko laivastolla. Kerro toiveistasi ja me räätälöimme sinulle parahultaiset juhlat.
Pitoterveisin
Haraldin kylän Iloinen Väki
perjantai 17. kesäkuuta 2011
Haraldista uskomaton kesäetu asiakkaillemme
Haraldista uskomaton kesäetu asiakkaillemme
Yllätä ystäväsi unohtumattomalla illallisella. Nyt sinulla on loistava tilaisuus päästä mukaan viikinkiaikaisiin riemukkaisiin juhliin, jotka muistetaan vielä pitkään.
Tänään ja huomenna (16-17.6) voit saada kaksi Knuut Suuren kilpiannosta yhteishintaan 29 € (arvo 62,40 €) ostamalla lahjakortin osoitteessawww.kimppadiili.fi
Kuningas Knuut Suuren kilpi
Herkuttelijoiden taivas; karitsaa haudutetaan mureammaksi kuin koskaan, saksanhirvenkaretta ja häränsisäfileetä pariloidaan ja kyytiin pannaan vielä puolukkaa, torvisieni- ja viinikastia, hunajaisia juureksia sekä hiillostettuja että juustoisia perunoita. "Tästä eivät pidot parane", myhäili Knuut tyytyväisenä.
Pitoterveisin
Haraldin Kylän Iloinen väki
www.ravintolaharald.fi
Pidätämme oikeudet muutoksiin.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/ Viikinkiravintola-Harald/15510 1811167539
http://twitter.com/ViikinkiHar ald
http://viikinkiravintolaharald .blogspot.com/
Yllätä ystäväsi unohtumattomalla illallisella. Nyt sinulla on loistava tilaisuus päästä mukaan viikinkiaikaisiin riemukkaisiin juhliin, jotka muistetaan vielä pitkään.
Tänään ja huomenna (16-17.6) voit saada kaksi Knuut Suuren kilpiannosta yhteishintaan 29 € (arvo 62,40 €) ostamalla lahjakortin osoitteessawww.kimppadiili.fi
Kuningas Knuut Suuren kilpi
Herkuttelijoiden taivas; karitsaa haudutetaan mureammaksi kuin koskaan, saksanhirvenkaretta ja häränsisäfileetä pariloidaan ja kyytiin pannaan vielä puolukkaa, torvisieni- ja viinikastia, hunajaisia juureksia sekä hiillostettuja että juustoisia perunoita. "Tästä eivät pidot parane", myhäili Knuut tyytyväisenä.
Pitoterveisin
Haraldin Kylän Iloinen väki
www.ravintolaharald.fi
Pidätämme oikeudet muutoksiin.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/
http://twitter.com/ViikinkiHar
http://viikinkiravintolaharald
torstai 9. kesäkuuta 2011
Fennlandin lihakivi Viikinkiravintola Harald
FENNLANDIN LIHAKIVI
Liuskekiveltä tarjoillaan karhumakkaraa, poromoussea, riistasalamia, savulla lepytettyä poron maksaa sekä hirvenpaistia. Kaiken kruunaa tervaan pudonneet puolukat ja Vetajuusto Saloniemen emännän tapaan.
http://www.ravintolaharald.fi/
Fennland/Finnland
Viikinkiajan Suomi käsitti nykyisen Varsinais-Suomen. Varsinais-Suomi erottui Hämeestä kulttuurisesti ja muodosti samanlaisen muinaismaakunnan kuin Hämekin. Svealaista asutusta oli Suomen rannikolla jo ennen viikinkiaikaa, mutta svealaiset olivat selvä vähemmistö Suomessa. Todennäköisesti suomalaisilla ja svealaisilla oli suhteellisen hyvät välit keskenään. Viikinkien idäntie kulki Varsinais-Suomen saariston läpi.
Liuskekiveltä tarjoillaan karhumakkaraa, poromoussea, riistasalamia, savulla lepytettyä poron maksaa sekä hirvenpaistia. Kaiken kruunaa tervaan pudonneet puolukat ja Vetajuusto Saloniemen emännän tapaan.
http://www.ravintolaharald.fi/
Fennland/Finnland
Viikinkiajan Suomi käsitti nykyisen Varsinais-Suomen. Varsinais-Suomi erottui Hämeestä kulttuurisesti ja muodosti samanlaisen muinaismaakunnan kuin Hämekin. Svealaista asutusta oli Suomen rannikolla jo ennen viikinkiaikaa, mutta svealaiset olivat selvä vähemmistö Suomessa. Todennäköisesti suomalaisilla ja svealaisilla oli suhteellisen hyvät välit keskenään. Viikinkien idäntie kulki Varsinais-Suomen saariston läpi.
keskiviikko 4. toukokuuta 2011
Äitienpäiväpidot Viikinkiravintola Haraldissa
Äitienpäivä Viikinkiravintola Haraldissa
http://www.ravintolaharald.fi/
Tule herkuttelemaan äitienpäivänä 8.5 Haraldiin. Muistathan tehdä pöytävarauksen ja varmistaa paikkasi iloisiin pitoihin. Haraldista saatavilla myös lahjakortteja kevään juhliin.
Äitienpäivämenu
Hinta sisältää alku-, pää- ja jälkiruuan
Alkuherkut noutopöydästämme:
Herkkuja notkuva alkuruokapöytämme sisältää: Savusaunassa muhitetulla hirvenpaistilla rikastettua ohrasalaattia, Pontikalla siveltyä graavilohta, Suutarinlohta, Omenasavulla lepytettyä possunfileetä, Maalaispateeta, Tervatiinun silakoita Saloniemen vetajuustolla maustettua perunasalaattia, Waldorffin Ruhtinaan punajuurisalaattia. Tervattuja puolukoita, Mustikkaista sipulihilloa, Gunhild-mummon tillikurkkuja, Nokkosilla marinoituja ryytimaan herkkuja, Tyrnillä höystettyjä valkosipulin kynsiä, Salaattimaan antimia, Savupöntön manteleita, Saaristolaisleipää, kuivaleipää, riihileipää ja voita Helgan kirnusta.
Pääruokavaihtoehdot pöytiin passattuna:
1. Veneentervaajalohta Skotlannin nummilta Pariloitua merilohta, Yorkshiren pannukakkua tervasilakkatartarilla täytettynä, aniksella maustettua kastia, rosmariini-hunajajuureksia ja punajuuri-sellerisalaattia omenalla ja mantelilla höystettynä. Menu tällä pääruualla 33,80€
2. Broileria vuohitarhan takaa Pariloitua broilerinrintaa, yrteillä ja tomaatilla maustettua Kolatun tilan vuohenjuustoa, viikinkien mausteperunoita, Viisauden viinikastia, rosmariini-hunajajuureksia ja punaherukkahilloketta. Menu tällä pääruualla 29,20€
3. Siegfried savustajan häränfileetä Savustettua härän sisäfileetä, kuningatarkastiketta, leppäsavujuustolla maustettuja perunoita, rosmariini-hunajajuureksia ja savu-chilivoita. Menu tällä pääruualla 39,70€
4. Huldan parempi pannu villistä ja vähemmän villistä possusta Pariloitua villisian ulkofileetä, villisikamakkaraa, possunkylkirullaa, punajuuripyttipannua, papu-linssi-muhennosta, terva-sinappikastia, nokkossinappia ja raparperihilloa. Menu tällä pääruualla 35,50€
5. Kasvimaan ruhtinaan juustoherkku Tomaateilla ja vuohenjuustolla aateloitua Yorkshiren vanukasta, kylmäsavustettua tofua, kurpitsa-perunakakkua, papu-linssimuhennosta, kastia emmentalin laaksosta, yrttiöljyä ja tyrnillä maustettuja valkosipuleita. Menu tällä pääruualla 28,70€
Jälkihyvää noutopöydästämme:
Valkosuklaakakkua vadelma-omenahillolla maustettuna ja nokipannukahvia sekä teetä.
Pikkuviikingeille (alle 12 v.)
Helgan broileria tai Mesikämmenen karhunakkeja Molemmat annokset saavat lisukkeeksi ransmannien perunat. Hinta 10 €/pikkuviikinki sisältäen jälkiruokapöydän
Terveisin
Haraldin kylien iloinen väki
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
http://www.ravintolaharald.fi/
Tule herkuttelemaan äitienpäivänä 8.5 Haraldiin. Muistathan tehdä pöytävarauksen ja varmistaa paikkasi iloisiin pitoihin. Haraldista saatavilla myös lahjakortteja kevään juhliin.
Äitienpäivämenu
Hinta sisältää alku-, pää- ja jälkiruuan
Alkuherkut noutopöydästämme:
Herkkuja notkuva alkuruokapöytämme sisältää: Savusaunassa muhitetulla hirvenpaistilla rikastettua ohrasalaattia, Pontikalla siveltyä graavilohta, Suutarinlohta, Omenasavulla lepytettyä possunfileetä, Maalaispateeta, Tervatiinun silakoita Saloniemen vetajuustolla maustettua perunasalaattia, Waldorffin Ruhtinaan punajuurisalaattia. Tervattuja puolukoita, Mustikkaista sipulihilloa, Gunhild-mummon tillikurkkuja, Nokkosilla marinoituja ryytimaan herkkuja, Tyrnillä höystettyjä valkosipulin kynsiä, Salaattimaan antimia, Savupöntön manteleita, Saaristolaisleipää, kuivaleipää, riihileipää ja voita Helgan kirnusta.
Pääruokavaihtoehdot pöytiin passattuna:
1. Veneentervaajalohta Skotlannin nummilta Pariloitua merilohta, Yorkshiren pannukakkua tervasilakkatartarilla täytettynä, aniksella maustettua kastia, rosmariini-hunajajuureksia ja punajuuri-sellerisalaattia omenalla ja mantelilla höystettynä. Menu tällä pääruualla 33,80€
2. Broileria vuohitarhan takaa Pariloitua broilerinrintaa, yrteillä ja tomaatilla maustettua Kolatun tilan vuohenjuustoa, viikinkien mausteperunoita, Viisauden viinikastia, rosmariini-hunajajuureksia ja punaherukkahilloketta. Menu tällä pääruualla 29,20€
3. Siegfried savustajan häränfileetä Savustettua härän sisäfileetä, kuningatarkastiketta, leppäsavujuustolla maustettuja perunoita, rosmariini-hunajajuureksia ja savu-chilivoita. Menu tällä pääruualla 39,70€
4. Huldan parempi pannu villistä ja vähemmän villistä possusta Pariloitua villisian ulkofileetä, villisikamakkaraa, possunkylkirullaa, punajuuripyttipannua, papu-linssi-muhennosta, terva-sinappikastia, nokkossinappia ja raparperihilloa. Menu tällä pääruualla 35,50€
5. Kasvimaan ruhtinaan juustoherkku Tomaateilla ja vuohenjuustolla aateloitua Yorkshiren vanukasta, kylmäsavustettua tofua, kurpitsa-perunakakkua, papu-linssimuhennosta, kastia emmentalin laaksosta, yrttiöljyä ja tyrnillä maustettuja valkosipuleita. Menu tällä pääruualla 28,70€
Jälkihyvää noutopöydästämme:
Valkosuklaakakkua vadelma-omenahillolla maustettuna ja nokipannukahvia sekä teetä.
Pikkuviikingeille (alle 12 v.)
Helgan broileria tai Mesikämmenen karhunakkeja Molemmat annokset saavat lisukkeeksi ransmannien perunat. Hinta 10 €/pikkuviikinki sisältäen jälkiruokapöydän
Terveisin
Haraldin kylien iloinen väki
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
keskiviikko 20. huhtikuuta 2011
Jo legendaksi muodostunut Aifurin Lammassärä
AIFURIN LAMMASSÄRÄ
Yön yli makoisassa liemessä lempeästi haudutettua karitsaa, persiljaperunamuusia, yrteillä aateloituja valkosipulinkynsiä sekä hunajaisia juureksia. Herkullisen liemen kaapimiseen saaristolaisleipää.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
Yön yli makoisassa liemessä lempeästi haudutettua karitsaa, persiljaperunamuusia, yrteillä aateloituja valkosipulinkynsiä sekä hunajaisia juureksia. Herkullisen liemen kaapimiseen saaristolaisleipää.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
maanantai 18. huhtikuuta 2011
Viikinkiravintola Haraldin Vappumenu
Hinta sisältää alku-, pää- ja jälkiruuan
Alkuherkut noutopöydästämme:
Herkkuja notkuva alkuruokapöytämme sisältää: Metsämiehen riistasalamilla rikastettua ohrasalaattia, Whiskyllä siveltyä savulohta, Tervatiinun silakoita, Hapankermalla maustettua silliä, Omenasavulla lepytettyä possunfileetä, Lämminsavustettua poronmaksaa, Athosvuoren juustolla höystettyä tomaatti-sipulisalaattia, Savusärjellä muhitettua perunasalaattia, Waldorffin Ruhtinaan punajuurisalaattia, Tervattuja puolukoita, Nokkosilla marinoituja ryytimaan herkkuja, Tyrnillä höystettyjä valkosipulin kynsiä, Salaattimaan antimia, Savupöntön manteleita. Saaristolaisleipää, kuivaleipää, riihileipää ja voita Helgan kirnusta.
Pääruokavaihtoehdot pöytään passattuna:
Barbaarikastilla siveltyä maissikanan koipea Menu tällä pääruoalla 32,90€
Edvar Pippurisen häränpihvi tervaisella sinapilla höystettynä Menu tällä pääruoalla 33,40€
Paakarin leipäressulla kuorrutettua ahventa Menu tällä pääruoalla 34,20€
Kalotin kulkijan riistaherkku Menu tällä pääruoalla 44,80€
Helgan kasvismiekka Menu tällä pääruoalla 26,20€
Jälkihyvät noutopöydästämme:
Valkosuklaalla maustettua jogurttivanukasta, Tervatiinuun pudonneita marjoja ja nokipannukahvia sekä teetä.
Pikkuviikingeille (alle 12 v.)
Helgan broileria tai Harald jättiläisenlihapullia. Molemmat annokset saavat lisukkeeksi ransmannien perunat. Hinta 10 €/pikkuviikinki sisältäen jälkiruokapöydän.
http://www.ravintolaharald.fi/
Alkuherkut noutopöydästämme:
Herkkuja notkuva alkuruokapöytämme sisältää: Metsämiehen riistasalamilla rikastettua ohrasalaattia, Whiskyllä siveltyä savulohta, Tervatiinun silakoita, Hapankermalla maustettua silliä, Omenasavulla lepytettyä possunfileetä, Lämminsavustettua poronmaksaa, Athosvuoren juustolla höystettyä tomaatti-sipulisalaattia, Savusärjellä muhitettua perunasalaattia, Waldorffin Ruhtinaan punajuurisalaattia, Tervattuja puolukoita, Nokkosilla marinoituja ryytimaan herkkuja, Tyrnillä höystettyjä valkosipulin kynsiä, Salaattimaan antimia, Savupöntön manteleita. Saaristolaisleipää, kuivaleipää, riihileipää ja voita Helgan kirnusta.
Pääruokavaihtoehdot pöytään passattuna:
Barbaarikastilla siveltyä maissikanan koipea Menu tällä pääruoalla 32,90€
Edvar Pippurisen häränpihvi tervaisella sinapilla höystettynä Menu tällä pääruoalla 33,40€
Paakarin leipäressulla kuorrutettua ahventa Menu tällä pääruoalla 34,20€
Kalotin kulkijan riistaherkku Menu tällä pääruoalla 44,80€
Helgan kasvismiekka Menu tällä pääruoalla 26,20€
Jälkihyvät noutopöydästämme:
Valkosuklaalla maustettua jogurttivanukasta, Tervatiinuun pudonneita marjoja ja nokipannukahvia sekä teetä.
Pikkuviikingeille (alle 12 v.)
Helgan broileria tai Harald jättiläisenlihapullia. Molemmat annokset saavat lisukkeeksi ransmannien perunat. Hinta 10 €/pikkuviikinki sisältäen jälkiruokapöydän.
http://www.ravintolaharald.fi/
perjantai 8. huhtikuuta 2011
Knuut Suuren kilpi Viikinkiravintola Haraldissa
Knuut Suuren kilpi
http://www.ravintolaharald.fi/
Herkuttelijoiden taivas;
karitsaa haudutetaan mureammaksi kuin koskaan, saksanhirvenkaretta ja häränsisäfileetä pariloidaan ja
kyytiin mahtuu vielä puolukkaa, torvisieni- ja viinikastia, hunajaisia juureksia
sekä hiillostettuja että juustoisia perunoita. Tästä eivät pidot parane, myhäili
Knuut tyytyväisenä
http://www.ravintolaharald.fi/
Knuut Suuri
Knuut seurasi isäänsä Sven Haarapartaa tämän valloittaessa Englannin elokuussa 1013. Hänen isänsä kuoli seuraavan vuoden helmikuussa, ja tanskalaiset julistivat Knuutin Englannin kuninkaaksi. Knuut kuitenkin palasi Tanskaan, ja sillä välin maanpaossa ollut Ethelred II Neuvoton palasi kuninkaaksi Englannissa. Knuut miehitti jälleen Englannin vuonna 1015 taistellen ensin Ethelrediä ja sitten tämän poikaa Edmundia vastaan. Knuut saavutti ratkaisevan voiton vuonna 1016.
Knuut ja Edmund sopivat valtakunnan jaosta, mutta Knuutista tuli Englannin yksinvaltias, kun Edmund kuoli saman vuoden marraskuussa. Knuut vahvisti asemansa naimalla Ethelredin lesken Emma Normandialaisen, jonka kanssa sai yhden pojan, tulevan kuninkaan Knuut III Hardeknutin.
Knuut jakoi Englannin Tanskan mallin mukaan neljään osaan: Wessexiin, Merciaan, East Angliaan ja Northumbriaan. Kutakin neljännestä hallitsi jaarli.
Vuonna 1018 (tai mahdollisesti 1019) Knuutista tuli vanhemman veljensä Harald II:n jälkeen Tanskan kuningas. Knuut nimitti vävynsä Ulf Jarlin Tanskan jaarliksi.
Vuonna 1027 Knuut teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan. On kiistelty siitä menikö hän sinne katuakseen syntejään vai osallistuakseen Konrad II:n kruunajaisiin parantaakseen kahden valtakunnan suhteita. Hän sai neuvoteltua paavin kanssa helpotuksia Englannin arkkipiispojen maksamiin veroihin.
Vuonna 1028 Knuut valloitti Norjan. Hänen yrityksensä hallita Norjaa jalkavaimonsa Aelgifun ja heidän yhteisen poikansa Svenin avulla kuitenkin epäonnistui, ja Norja palasi takaisin norjalaisten haltuun 1035. Heidän toinen poikansa Harald Jäniksenkäpälä kuitenkin onnistui hallitsemaan Englantia kolme vuotta 1037–1040.
Knuut kuoli noin 40-vuotiaana. Hänet haudattiin Winchesteriin.
Lähde:wikipedia
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
http://www.ravintolaharald.fi/
Herkuttelijoiden taivas;
karitsaa haudutetaan mureammaksi kuin koskaan, saksanhirvenkaretta ja häränsisäfileetä pariloidaan ja
kyytiin mahtuu vielä puolukkaa, torvisieni- ja viinikastia, hunajaisia juureksia
sekä hiillostettuja että juustoisia perunoita. Tästä eivät pidot parane, myhäili
Knuut tyytyväisenä
http://www.ravintolaharald.fi/
Knuut Suuri
Knuut seurasi isäänsä Sven Haarapartaa tämän valloittaessa Englannin elokuussa 1013. Hänen isänsä kuoli seuraavan vuoden helmikuussa, ja tanskalaiset julistivat Knuutin Englannin kuninkaaksi. Knuut kuitenkin palasi Tanskaan, ja sillä välin maanpaossa ollut Ethelred II Neuvoton palasi kuninkaaksi Englannissa. Knuut miehitti jälleen Englannin vuonna 1015 taistellen ensin Ethelrediä ja sitten tämän poikaa Edmundia vastaan. Knuut saavutti ratkaisevan voiton vuonna 1016.
Knuut ja Edmund sopivat valtakunnan jaosta, mutta Knuutista tuli Englannin yksinvaltias, kun Edmund kuoli saman vuoden marraskuussa. Knuut vahvisti asemansa naimalla Ethelredin lesken Emma Normandialaisen, jonka kanssa sai yhden pojan, tulevan kuninkaan Knuut III Hardeknutin.
Knuut jakoi Englannin Tanskan mallin mukaan neljään osaan: Wessexiin, Merciaan, East Angliaan ja Northumbriaan. Kutakin neljännestä hallitsi jaarli.
Vuonna 1018 (tai mahdollisesti 1019) Knuutista tuli vanhemman veljensä Harald II:n jälkeen Tanskan kuningas. Knuut nimitti vävynsä Ulf Jarlin Tanskan jaarliksi.
Vuonna 1027 Knuut teki pyhiinvaellusmatkan Roomaan. On kiistelty siitä menikö hän sinne katuakseen syntejään vai osallistuakseen Konrad II:n kruunajaisiin parantaakseen kahden valtakunnan suhteita. Hän sai neuvoteltua paavin kanssa helpotuksia Englannin arkkipiispojen maksamiin veroihin.
Vuonna 1028 Knuut valloitti Norjan. Hänen yrityksensä hallita Norjaa jalkavaimonsa Aelgifun ja heidän yhteisen poikansa Svenin avulla kuitenkin epäonnistui, ja Norja palasi takaisin norjalaisten haltuun 1035. Heidän toinen poikansa Harald Jäniksenkäpälä kuitenkin onnistui hallitsemaan Englantia kolme vuotta 1037–1040.
Knuut kuoli noin 40-vuotiaana. Hänet haudattiin Winchesteriin.
Lähde:wikipedia
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
Maunu Hyvän kilpi
KUNINGAS MAUNU HYVÄN KILPI – VL, G
(valmistetaan vähintään kahdelle) Tälle kilvelle laitetaan grillattua naudan sekä porsaanfileetä, broilerinrintaa, lisukkeina kahtakin perunaa, juustoista
sekä hiillostettua, tervasinappi- ja juustokastia, hunajaisia juureksia
ryytimaalta ja vielä karviaisista keitettyä hilloketta. Kyllä tästä kuningaskin
innostuu tanssima
http://www.ravintolaharald.fi/
Maunu Hyvä
Maunu Hyvä tai Magnus I Olavsson (tansk. Magnus den Gode, 1024 – 25. lokakuuta 1047) oli Norjan kuningas 1035–1047 ja Tanskan kuningas1042–1047. Hän oli Norjan kuninkaan Olavi Pyhän poika.
Maunu oli maanpaossa vuodet 1028–1035, mutta palasi Norjaan Knuut Suuren kuoltua. Norjan ylimystö oli kyllästynyt tanskalaisten valtaan ja valitsi Maunun kuninkaaksi. Tanskan kuninkaan Hardeknutin kuoltua Maunusta tuli myös Tanskan hallitsija Sven Estridinpojan, Knuut Suuren sisarenpojan, perimisvaateista huolimatta. Tanskan etelärajalla oli kapinointia, mutta Maunu voitti 1043 tärkeän taistelun Lyrskov Hedessä. Hänen lisänimensä sanotaan tulleen tuosta taistelusta. Sven ei kuitenkaan luopunut kruununtavoittelusta vaan hänen ja Maunun välillä oli useita yhteenottoja. He tekivät lopulta sopimuksen, jonka mukaan Svenistä tuli Tanskan jaarli.
Maunulle aiheutti päänvaivaa myös hänen Bysantista vuonna 1045 palannut setänsä Harald Ankara, joka tavoitteli valtaa Norjassa. Vuonna 1046 Maunu pakotettiin jakamaan valtansa ja Haraldista tuli Maunun kanssahallitsija. 1047 Sven ajettiin pois Tanskasta Ruotsin kuninkaan Anund Jaakobin avulla. Sven ei saanut koottua tarpeeksi joukkoja, ja hänen täytyi paeta Skooneen.
Vuonna 1047 Maunu putosi hevosen selästä, mikä aiheutti hänen kuolemansa. Kuolinvuoteellaan hänen on sanottu julistaneen Svenin perijäkseen Tanskassa ja Haraldin Norjassa. Hänen ruumiinsa tuotiin Norjaan ja hänet haudattiin Trondheimin katedraaliin, johon myös hänen isänsä oli haudattu. Hänen kuollessaan Olavi Pyhän suora linja lakkasi hallitsemasta ja palasi kruunulle vasta vuonna1280 jolloin Eerik II Maununpoika (periytyi äitinsä kautta Maunun sisaresta) nousi valtaan.
lähde: wikipedia
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
(valmistetaan vähintään kahdelle) Tälle kilvelle laitetaan grillattua naudan sekä porsaanfileetä, broilerinrintaa, lisukkeina kahtakin perunaa, juustoista
sekä hiillostettua, tervasinappi- ja juustokastia, hunajaisia juureksia
ryytimaalta ja vielä karviaisista keitettyä hilloketta. Kyllä tästä kuningaskin
innostuu tanssima
http://www.ravintolaharald.fi/
Maunu Hyvä
Maunu Hyvä tai Magnus I Olavsson (tansk. Magnus den Gode, 1024 – 25. lokakuuta 1047) oli Norjan kuningas 1035–1047 ja Tanskan kuningas1042–1047. Hän oli Norjan kuninkaan Olavi Pyhän poika.
Maunu oli maanpaossa vuodet 1028–1035, mutta palasi Norjaan Knuut Suuren kuoltua. Norjan ylimystö oli kyllästynyt tanskalaisten valtaan ja valitsi Maunun kuninkaaksi. Tanskan kuninkaan Hardeknutin kuoltua Maunusta tuli myös Tanskan hallitsija Sven Estridinpojan, Knuut Suuren sisarenpojan, perimisvaateista huolimatta. Tanskan etelärajalla oli kapinointia, mutta Maunu voitti 1043 tärkeän taistelun Lyrskov Hedessä. Hänen lisänimensä sanotaan tulleen tuosta taistelusta. Sven ei kuitenkaan luopunut kruununtavoittelusta vaan hänen ja Maunun välillä oli useita yhteenottoja. He tekivät lopulta sopimuksen, jonka mukaan Svenistä tuli Tanskan jaarli.
Maunulle aiheutti päänvaivaa myös hänen Bysantista vuonna 1045 palannut setänsä Harald Ankara, joka tavoitteli valtaa Norjassa. Vuonna 1046 Maunu pakotettiin jakamaan valtansa ja Haraldista tuli Maunun kanssahallitsija. 1047 Sven ajettiin pois Tanskasta Ruotsin kuninkaan Anund Jaakobin avulla. Sven ei saanut koottua tarpeeksi joukkoja, ja hänen täytyi paeta Skooneen.
Vuonna 1047 Maunu putosi hevosen selästä, mikä aiheutti hänen kuolemansa. Kuolinvuoteellaan hänen on sanottu julistaneen Svenin perijäkseen Tanskassa ja Haraldin Norjassa. Hänen ruumiinsa tuotiin Norjaan ja hänet haudattiin Trondheimin katedraaliin, johon myös hänen isänsä oli haudattu. Hänen kuollessaan Olavi Pyhän suora linja lakkasi hallitsemasta ja palasi kruunulle vasta vuonna1280 jolloin Eerik II Maununpoika (periytyi äitinsä kautta Maunun sisaresta) nousi valtaan.
lähde: wikipedia
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
torstai 24. maaliskuuta 2011
Haraldissa herkutellaan Saloniemen juustolan tuotteilla
Ammattitaidolla tuotetusta vuohenmaidosta valmistuvat Saloniemen juustolan korkealaatuiset vuohenmaitojalosteet. Pitkät perinteemme vuohenmaidon tuottajana takaa vuonna 2000 rekisteröidyn juustolamme tuotteiden korkean laadun. Tilaltamme on lisäksi tilattavissa monipuolisia lehmänmaitojalosteita. Kehitämme myös asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi räätälöityjä tuotteita. 2010 tilamme siirtyy luomutilaksi, vaikkakin Ennen luomuun siirtymistä, tilalla eläinten olosuhteet on hoidettu luomusäädöksin laidunnuksineen, tilavaatimuksineen sekä pyritty käyttämään ravinnoksi luonnonlaitumien heinät tavanomaisen lisäksi.
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
tiistai 22. maaliskuuta 2011
Viikinkiravintola Haraldin luomuviini kaksikko
Santa Ana Eco on peräisin Argentiinan San Juanista, Tullum Valleyn sertifioiduilta luomuviinitarhoilta. Santa Analla on alueella kaikkiaan 150 hehtaaria viinitarhoja, jotka tuottavat luomurypäleitä. Tullum Valleyn alueelle ovat ominaisia voimakkaat päivä- ja yölämpötilojen vaihtelut, ja alueen ilmasto on luomutuotannolle suotuisasti lämmin ja kuiva. Santa Ana aloitti tarhoillaan luomutuotantoon tähtäävät muutokset asteittain viisi vuotta sitten. Viinintuottaja Santa Anan perusti italialaislähtöinen Luis Tirasso vuonna 1891. Nykyisin Santa Ana on Argentiinan suurimpia viinin tuottajia ja viejiä, joka omistaa kaikkiaan 750 hehtaaria viinitarhoja.
Santa Anan Eco viinien rypäleet kasvavat Länsi-Argentiinassa San Juanin maakunnassa sijaitsevilla sertifioiduilla Tullumin laaksossa luomutarhoilla. Viinejä ei ole kypsytetty tammessa.
SANTA ANA ECO MALBEC
Tuoksu: Runsas marjainen. Maku: Keskitäyteläinen, runsas, marjainen, mausteinen. Suositus: Härkä- ja possuruuat, padat sekä grilliruuat. Luomuviini!
SANTA ANA ECO TORRONTES
Tuoksu: Runsas ja kukkainen. Maku: Kuiva, raikas, aromaattinen. Suositus: Hyvin viilennettynä aperitiiviksi, salaattien, ja orientaalisen keittiön sweet&sour annokset. Erinomainen buffetviiniksi ja seurusteluun. Luomuviini!
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
Santa Anan Eco viinien rypäleet kasvavat Länsi-Argentiinassa San Juanin maakunnassa sijaitsevilla sertifioiduilla Tullumin laaksossa luomutarhoilla. Viinejä ei ole kypsytetty tammessa.
SANTA ANA ECO MALBEC
Tuoksu: Runsas marjainen. Maku: Keskitäyteläinen, runsas, marjainen, mausteinen. Suositus: Härkä- ja possuruuat, padat sekä grilliruuat. Luomuviini!
SANTA ANA ECO TORRONTES
Tuoksu: Runsas ja kukkainen. Maku: Kuiva, raikas, aromaattinen. Suositus: Hyvin viilennettynä aperitiiviksi, salaattien, ja orientaalisen keittiön sweet&sour annokset. Erinomainen buffetviiniksi ja seurusteluun. Luomuviini!
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://viikinkiravintolaharald.blogspot.com/
perjantai 18. maaliskuuta 2011
Peltolan tilan tuotteita Haraldissa
Viikinkiravintola Haraldin herkulliset jäätelöt, sorbetit ja kirnuvoi valmistetaan Peltolan Vanhalla sukutilalla. Tuotteet tehdään luonnon omista raaka-aineista, ilman säilöntäaineita. Pääraaka-aineena on Peltolan maatilan lehmien maito. Maitotuotteiden maku ja aromit tulevat oikeista marjoista, hedelmistä ja mausteista, teollisia makuaineita emme käytä. Peltolan vanha sukutila sijaitsee Rautalammin kunnassa, Vaajasalmen kylässä, Keski-Suomen ja Savon rajamailla. Peltolan Maatilaa ympäröivät puhtaat järvet ja kauniit savolaiset maalaismaisemat. Peltolan Juustolan ydinajatuksena on tuottaa tuotteita aidoista raaka-aineista luontoa kunnioittaen.
Tilan nykyisen isännän kaima, torppari Matti Kärkkäinen aloitti viljelyn tilalla vuonna 1847. Maidontuotannolla ja peltoviljelyllä on Peltolassa näin ollen sukupolvien mittaiset juuret.
Viimeisin sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1992. Tuore isäntä aloitti juustolatoiminnan jo seuraavana vuonna. Peltolaan rakennettiin oma juustolarakennus, jossa juustola toimi kotitilalta käsin aina vuoteen 2000, jolloin toiminta siirrettiin jäätelö- ja sorbettivalmistuksen laajenemisen myötä Suonenjoen uuteen Futuria-yrityspuistoon.
Tilan tuotantoa kehitetään isäntäparin arvomaailman mukaisesti. Irma ja Matti arvostavat kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotantotapoja sekä kunnioittavat paikallista ruokakulttuuria.
Luomuviljelyyn Peltolan tilalla siirryttiin vuonna 1994. Tilan navetta sai uuden lisäsiiven vuonna 2007.
Peltolan mailla asuu rinnan kolme sukupolvea. Päärakennusta asuttaa tilan isäntä perheineen ja vanhemman isäntäväen koti on rakennettu tilan lähelle.
Kesäinen kirnuvoi on kuin kultaa
Perinteisen kirnuvoin valmistus alkaa siitä,
että lämpökäsitelty ja jäähdytetty kerma lämmitetään sopivaksi hapatteen lisäystä varten.
Samoin kuin juuston valmistuksessa, seurataan tarkasti hapatteiden toimintaa ja annetaan ajan tehdä tehtävänsä. Seuraavana aamuna kerma on valmista kirnuttavaksi. ”Tarkkoja aikoja ja määreitä on mahdoton asettaa eri
työvaiheille. Kirnuvoin valmistuksen salat on tiettyjen perusasioiden omaksumisen jälkeen vain opittava käytännön ja kokemuksen kautta.
Varsinaisen kirnuamisen jälkeen kirnumaito lasketaan pois, voirakeille lisätään suola ja
jatketaan vaivaamista kunnes lopputulos miellyttää ja voidaan aloittaa pakkaaminen. Ennen Haraldiin lähettämistä voin annetaan vielä kiteytyä pakkauksissaan vuorokauden verran.”Voin lopulliseen laatuun vaikuttaa moni
asia. Kesällä lehmien ollessa laitumella saadaan pehmeää, kullankeltaista kesävoita ja talvella puolestaan vaaleampaa ja jämäkämpää talvivoita. Myös kevään ja syksyn ruokinnan
murroskaudet vaikuttavat voin makuun ja rakenteeseen.
Tervetuloa maistamaan Peltolan isännän ja emännän herkkuja Viikinkiravintola Haraldiin.
Tilan nykyisen isännän kaima, torppari Matti Kärkkäinen aloitti viljelyn tilalla vuonna 1847. Maidontuotannolla ja peltoviljelyllä on Peltolassa näin ollen sukupolvien mittaiset juuret.
Viimeisin sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 1992. Tuore isäntä aloitti juustolatoiminnan jo seuraavana vuonna. Peltolaan rakennettiin oma juustolarakennus, jossa juustola toimi kotitilalta käsin aina vuoteen 2000, jolloin toiminta siirrettiin jäätelö- ja sorbettivalmistuksen laajenemisen myötä Suonenjoen uuteen Futuria-yrityspuistoon.
Tilan tuotantoa kehitetään isäntäparin arvomaailman mukaisesti. Irma ja Matti arvostavat kestäviä ja ympäristöystävällisiä tuotantotapoja sekä kunnioittavat paikallista ruokakulttuuria.
Luomuviljelyyn Peltolan tilalla siirryttiin vuonna 1994. Tilan navetta sai uuden lisäsiiven vuonna 2007.
Peltolan mailla asuu rinnan kolme sukupolvea. Päärakennusta asuttaa tilan isäntä perheineen ja vanhemman isäntäväen koti on rakennettu tilan lähelle.
Kesäinen kirnuvoi on kuin kultaa
Perinteisen kirnuvoin valmistus alkaa siitä,
että lämpökäsitelty ja jäähdytetty kerma lämmitetään sopivaksi hapatteen lisäystä varten.
Samoin kuin juuston valmistuksessa, seurataan tarkasti hapatteiden toimintaa ja annetaan ajan tehdä tehtävänsä. Seuraavana aamuna kerma on valmista kirnuttavaksi. ”Tarkkoja aikoja ja määreitä on mahdoton asettaa eri
työvaiheille. Kirnuvoin valmistuksen salat on tiettyjen perusasioiden omaksumisen jälkeen vain opittava käytännön ja kokemuksen kautta.
Varsinaisen kirnuamisen jälkeen kirnumaito lasketaan pois, voirakeille lisätään suola ja
jatketaan vaivaamista kunnes lopputulos miellyttää ja voidaan aloittaa pakkaaminen. Ennen Haraldiin lähettämistä voin annetaan vielä kiteytyä pakkauksissaan vuorokauden verran.”Voin lopulliseen laatuun vaikuttaa moni
asia. Kesällä lehmien ollessa laitumella saadaan pehmeää, kullankeltaista kesävoita ja talvella puolestaan vaaleampaa ja jämäkämpää talvivoita. Myös kevään ja syksyn ruokinnan
murroskaudet vaikuttavat voin makuun ja rakenteeseen.
Tervetuloa maistamaan Peltolan isännän ja emännän herkkuja Viikinkiravintola Haraldiin.
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Kaste Viikinkien tapaan
Viikinkiravintola Haraldissa voit nyt kokea extreme kokemuksen VIIKINKIKASTEEN muodossa.
Kasteessa poikasesta tulee mies ja miehestä viikinki. Poikasilla ei ollut retkille asiaa, ennekuin todisti pystyvänsä syömään HAPAN HAITA. Nykypäivän naisille kaste on osoitus määräysvallasta perheen asioissa.
Viikinkien lähtiessä pitkille merimatkoille, piti varata mukaan tietysti ruokaakin. koska siihen aikaan ei jääkaappia tai muitakaan nykyisiä säilytysmenetelmiä tunnettu, käyttivät viikingit hapatusta yhtenä säilytysmuotona.
Syksyllä saatu hai haudattiin Islannin mineraalirikkaaseen maaperään, josta se puolenvuoden jälkeen nostettiin kevät aurinkoon kuivumaan. Näin saatu hapan hai oli säilyvä ja aromirikas.
Harald suorittaa Viikinkikasteen pyynnöstä vain kaikkein rohkeimmille, herkkä vatsaisille kaste ei sovi. Kokemuksen huuhtelee kurkusta alas tiukka tujaus, jota ei alle 18 vuotiaille voi tarjota.
Pelkokertoimeen verrattavissa olevan riitin suorittaneet saavat muistoksi diplomin, elämänsä ”makunautinnon” ja aiheen kehuskella kaveripiirissä. Myös kunniataulu ravintolan seinällä todistaa, että joukossamme on vielä uskaliaita viikinkejä…
Kun koettelemukset on käyty, voidaan siirtyä viikinkien syvimpään olemukseen, eli nauttimaan todellisista herkuista, joita Viikinkiravintola Haraldissa on runsain mitoin tarjolla.
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539

Haraldin makuja
Harald tarjoilee tuhteja makuja
Ruokaravintola Haraldin menu ei seuraile muotitrendejä vaan on täysin omanlaisensa. Monipuolisen listan erikoisuuksia ovat viikinkikilviltä tarjottavat liha- ja kalaruoat sekä erilaiset liha- ja riistamiekat lisukkeineen. Myös kasvisvaihtojen valikoima on laaja. Annosten suunnittelussa runsaus on tärkeää: isokin nälkä talttuu, etenkin jos listalta valitsee mehevän 600-grammaisen possunpihviannoksen.
Raaka-aineissa etusijalla ovat pohjoisen luonnon antimet kuten sienet, marjat ja kalat. Lihavaihtoehdot sisältävät härän ja possun ohella poron fileetä, villisikaa, saksanhirveä, hirveä, karhua, karitsaa sekä riistaa eri muodoissaan.
Jälkiruoka kruunaa myös viikinkiaterian. Talon oma erikoisuus, tervainen jäätelö, valmistetaan tutulla alihankkijalla tarkan reseptin mukaisesti. Asiakkaiden kestosuosikki, Ottarin suklainen kakku on täyteläinen ja suussa sulava.
http://www.ravintolaharald.fi/Haraldin viisauden viini
Haraldin viisauden viini
Aasojen johtaja oli Odin, kaikkitietävä valtias, viisauden, runouden ja taistelun Jumala. hän oli hurja, arvaamaton ja oli hankkinut itselleen paljon merkillisiä kykyjä mystisillä ja yliluonnollisilla toimillaan, Odin oli yksisilmäinen, koska oli antanut toisen silmänsä pois saadakseen juoda viisauden lähteestä.Tarun mukaan Odin eli pelkästä viinistä
Viikinkiravintola uusi viisautta tuottava kaksikko
Viisauden viini, Ranska
60 % Cabernet-Sauvignon, 40% Syrah
Kahden marjan sekoitus antaa ihanan rubiininpunaisen värin. Kevyesti tammea tuoksussa.
Maussa kypsiä punaisia hedelmiä ja kevyttä vaniljaa.
tahi
Viisauden viini, Ranska
65%Chardonnay, 35% Sauvignon Blanc
Viikinkiravintola uusi viisautta tuottava kaksikko
Viisauden viini, Ranska
60 % Cabernet-Sauvignon, 40% Syrah
Kahden marjan sekoitus antaa ihanan rubiininpunaisen värin. Kevyesti tammea tuoksussa.
Maussa kypsiä punaisia hedelmiä ja kevyttä vaniljaa.
tahi
Viisauden viini, Ranska
65%Chardonnay, 35% Sauvignon Blanc
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
http://www.facebook.com/pages/
http://twitter.com/ViikinkiHar
Viikinkilounas
Viikinkilounas tarjoillaan joka arkipäivä klo 11.00–14.00
Lounas sisältää runsaat salaatit viikinkilaivasta, Patavahtien keiton, talon leivät, nokipannukahvin tahi itämailta tuotua teetä. Pääruuan voit valita kahdesta herkullisesta kotiruokalounaasta, Helgan herkkulounaasta tai vaikkapa Viikinkipäällikönlounaasta, joka sisältää vaihtuvan alkuruuan, pääruuan ja herkullisen jälkiruuan. Lisätietoa Haraldin maistuvista lounaista löydät osoitteesta http://ravintolaharald.fi/lounas 

perjantai 11. maaliskuuta 2011
Viikinkien Voimaolut Harald
Matkatessaan Idän suuria jokia pitkin kohti Välimerta ja Bysantti, Viikingit joutuivat ylittämään laivoineen vaarallisia koskia ja maakannaksia. Raskaat veneet siirrettiin näiden esteiden ohitse, vetämällä tai kantamalla hankainreikiin työnnettyjen airojen avulla. Raskaan urakan päätteeksi oli Viikinkipäälliköillä tapana palkita soturinsa mallasoluista parhaimmalla, virkistävällä Voimaoluella.
Aidosta hunajasta tehty Viikinkien Voimaolut Harald on väriltään kultainen, kuohu on runsas ja kiinteä. Maku on tasapainoinen ja Müncher mallas tuo oluelle mukavan suutuntuman sekä maltaisuuden.
Jälkimaussa Chinook humala antaa oluelle aavistuksen raikasta sitruksisuutta ja varovaisella kädellä annosteltu katkero humala takaa hunajaisen jälkimaun.
Saksilaisen munkin Adam Bremeniläisen oli tapana kutsua tällaisia täysmaltaisia oluita "lager-tyyppiseksi".
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/Viikinkiravintola-Harald/155101811167539
http://twitter.com/ViikinkiHarald
Aidosta hunajasta tehty Viikinkien Voimaolut Harald on väriltään kultainen, kuohu on runsas ja kiinteä. Maku on tasapainoinen ja Müncher mallas tuo oluelle mukavan suutuntuman sekä maltaisuuden.
Jälkimaussa Chinook humala antaa oluelle aavistuksen raikasta sitruksisuutta ja varovaisella kädellä annosteltu katkero humala takaa hunajaisen jälkimaun.
Saksilaisen munkin Adam Bremeniläisen oli tapana kutsua tällaisia täysmaltaisia oluita "lager-tyyppiseksi".
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.ravintolaharald.fi/
http://www.facebook.com/pages/
http://twitter.com/ViikinkiHar
Päällikön pidot
Päällikön pidot on ohjelmallinen illanvietto viikinkiteemalla 10-50 hengen ryhmille. Kylämme ehtoisat emännät ja uljaat isännät kutsuvat teidät kestitettäviksi itse Helgan valitsemien herkkujen ja Haraldin lempihörppyjen pariin. Näyttävästi katettu herkkupöytä täyttää vatsan ja rennon railakas palvelu vapauttaa mukavasti vaikkapa palaveripäivän jälkeen.
Päällikön pitojen kohokohta on ruoka, joka valmistetaan Haraldin herkkukeittiön parhaista suunmukaisista. Herkullisen ja runsaan menun pidoissa esittelee Patavahtien päällikkö, joka johdattaa tarinoillaan osallistujat matkalle viikinkiaikaan. Ja Haraldin käskystä henkilökuntamme pitää huolta, että ruokaa riittää pöydässä koko pitojen ajan suuremmankin nälän taltuttajien ollessa paikalla.
Viikinkien tyyliin
Tapahtumien edetessä asiakkaat osallistuvat Pitojen ohjelmaan, sukeltavat hauskasti viikinkihistoriaan ja vahvistavat yhteishenkeään. Rohkeimpien osallistujien luonto laitetaan koetukselle viikinkikasteen muodossa. Riimukivistä kurkistetaan tulevaisuuteen ja mukaansa vieraat saavat elämyksen lisäksi muiston kotiin vietäväksi. Isäntä voi helpottaa oloaan valitsemalla ryhmälle valmiin, teemaan sopivan juomapaketin. Johdata siis joukkosi Haraldin kurkihirren alle passattavaksi.
Isännälle Päällikön Pidot on helppo ja varma valinta, vieraat kyllä viihtyvät.
Päällikön Pidot Menu
Kylämme ehtoisat emännät ja uljaat isännät ovat laittaneet padat porisemaan ja kutsuvat sinutkin nauttimaan Haraldin herkkukeittiön parhaita suunmukaisia. Olkaa hyvä!
(hinta pääruoan mukaan, sisältäen alv 13 %)
Alkajaiskilpi
(tarjoillaan viikinkikilveltä)
· viskillä savustettua lohta · jäämeren katkaraputartaria · tervasilakka · karhumakkara · poromousse · hirvenpaistia · riistasalami · sipulihillo · tervaisa puolukoita · ryytimaan viheriäisiä · talon riihileipää sekä saaristolaisleipää
Pääruoka valintanne mukaan
- Muhevaa broilerinrintaa, talon makkaraa sekä saviruukussa haudutettua häränlihapataa (49 € / hlö)
- Patavahtien grillaamaa häränfileetä kera tervakaukalossa
loimutetun lohen (55 € / hlö) - Grillattua saksanhirvenkaretta, mureaksi haudutettua karitsaa kerallaan yön yli hautunutta porsaankylkeä (66 € / hlö)
Kaikki pääruuat sisältävät mm. mustatorvisienikastia, Viisauden viinistä valmistettua kastia, karviaishilloketta, hunajajuureksia, kermaisia juustoperunoita sekä hiillosperunoita.
Jälkihyvä valintanne mukaan
- Tuomipihlajan marjoista valmistettua jäätelöä, vadelma-omenahillokkeen
kera
Talon suussa sulavaa suklaakakkua kera vadelma-omenahillokkeen
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)